Ero sivun ”Rivi-8” versioiden välillä
(→Rivi-8 viime vuosikymmeninä autoteollisuudessa) |
|||
(3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Ranskalainen [[G.A.R]] valmisti 1920-luvulla urheiluautoja, joissa oli suhteellisen pieni rivikahdeksikko (1492 cm³ ja 1375 cm³). Loistoauto [[Renault Reinastella]]ssa oli puolestaan hyvin iso 7,1-litrainen rivikahdeksikko. | Ranskalainen [[G.A.R]] valmisti 1920-luvulla urheiluautoja, joissa oli suhteellisen pieni rivikahdeksikko (1492 cm³ ja 1375 cm³). Loistoauto [[Renault Reinastella]]ssa oli puolestaan hyvin iso 7,1-litrainen rivikahdeksikko. | ||
− | Myös maailman ensimmäisessä etuvetoisessa sarjatuotantoautossa [[Cord L29]]:ssa oli iso 8-sylinterinen rivimoottori, minkä vuoksi auton konepelti oli erityisen pitkä. | + | Saksalainen [[Horch]] valmisti 1930-luvulla edustusautoja, joissa oli iso 5-litran R8-moottori. |
+ | |||
+ | Myös maailman ensimmäisessä etuvetoisessa sarjatuotantoautossa [[Cord L29]]:ssa oli iso 8-sylinterinen rivimoottori, minkä vuoksi auton konepelti oli erityisen pitkä. [[Packard]] valmisti rivikahdeksikko-moottorisia malleja vuoteen 1954. | ||
+ | [[Kuva:Duesenberg-Model-J-engine-rivi8.jpg|thumb|right|300px|Duesenberg Model J:n rivi-8]] | ||
==Rivi-8 dieselinä== | ==Rivi-8 dieselinä== | ||
Rivi 21: | Rivi 24: | ||
{{EngWikipedia|Straight-8}} | {{EngWikipedia|Straight-8}} | ||
<references/> | <references/> | ||
− | |||
− | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== |
Nykyinen versio 14. toukokuuta 2023 kello 08.56
Rivi-8 on 8-sylinterinen rivimoottori. Tämän tyyppinen moottori on hyvin pitkä ja vaatii paljon runkolaakereita tukemaan kampiakselia. Autojen pitkä moottoritila erillisillä lokasuojilla muuttui aikojen saatossa lyhyemmäksi ja johti moottorityypin poisjäämiseen. Useimpia rivi-8-moottoreita käytettiin ennen toista maailmansotaa kalliissa luksus- ja urheiluautoissa. Näistä tunnetuin oli ehkä Buickin rivi-8, jonka jäljiltä on myös sanonta "toimii kuin Buick". Toinen kuuluisa R8-moottoria käyttänyt auto oli 1928 esitelty Duesenberg J.
Ranskalainen G.A.R valmisti 1920-luvulla urheiluautoja, joissa oli suhteellisen pieni rivikahdeksikko (1492 cm³ ja 1375 cm³). Loistoauto Renault Reinastellassa oli puolestaan hyvin iso 7,1-litrainen rivikahdeksikko.
Saksalainen Horch valmisti 1930-luvulla edustusautoja, joissa oli iso 5-litran R8-moottori.
Myös maailman ensimmäisessä etuvetoisessa sarjatuotantoautossa Cord L29:ssa oli iso 8-sylinterinen rivimoottori, minkä vuoksi auton konepelti oli erityisen pitkä. Packard valmisti rivikahdeksikko-moottorisia malleja vuoteen 1954.
Sisällysluettelo
Rivi-8 dieselinä[muokkaa]
Myös joissain kuorma-autoissa on käytetty 8-sylinterisiä rivimoottoreita. Tunnetuin näistä on Gardnerin 14-litrainen, jota käytettivät mm. brittiläinen ERF ja belgialainen Auto-Miesse. Ennen toista maailmansotaa saksalainen Henschel teki 33-mallista kuormuriaan 15,7-litraisella rivi-8:lla, mikä teki auton nokasta todella pitkän, mutta myös aikansa tehokkaimman 129 kW:n (175 hv:n) lukemalla. Scania-Vabis CR76 59L -bussissa oli 11,5-litrainen rivi-8 poikittain takana.
Rivi-8 viime vuosikymmeninä autoteollisuudessa[muokkaa]
1950-luvun jälkeen rivikahdeksikkoa ei ole käytetty sarjatuotantoautoissa. Ainoita tunnettuja edes konseptiasteelle päässeitä rivi-8-automalleja ovat Chrysler Atlantic, jossa oli 2 Chrysler Neonin 2-litraista rivi-4-moottoria peräkkäin liitettynä rivi-8:ksi sekä Ford Contaur.
Muotoilututkielma Ford Contour esiteltiin Los Angelesin autonäyttelyssä 1991. Siinä on edessä poikittain rivikahdeksikko, joka on sijoitettu etuakselin etupuolelle. Poikittaismoottorista huolimatta Contaur on takavetoinen. [1]
Polttomoottorityypit | |
---|---|
Rivi | 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 10, 12, 14 |
V | 2, 4, 6, 8, 10, 12, 16, 18, 20, 24 |
Bokseri | 2, 4, 6, 8, 12, 16 |
W | 8, 12, 16, 18, 32 |
Muut rivimoottorit | H, VR5, VR6, VR8, Vastakkaismäntämoottori, U (Neliö) |
Muut | Tähtimoottori, Kiertomäntämoottori, Wankel-moottori |
Lähteet[muokkaa]
- Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Straight-8-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
- ↑ Tekniikan Maailma 3/1991, s. 15