Ero sivun ”Panhard Dyna X” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Mobilisti 8/2015)
(tarkka linkki)
Rivi 2: Rivi 2:
 
'''Panhard Dyna X''' on vuosina [[1948]]–[[1954]] valmistettu etuvetoinen pikkuauto. Dyna X oli [[Panhard|Panhardin]] ensimmäinen sodan jälkeen suunniteltu henkilöauto, jota valmistettiin yhteensä noin 55 000 kappaletta. Dynan runko oli terästä ja kori kevytmetallia.
 
'''Panhard Dyna X''' on vuosina [[1948]]–[[1954]] valmistettu etuvetoinen pikkuauto. Dyna X oli [[Panhard|Panhardin]] ensimmäinen sodan jälkeen suunniteltu henkilöauto, jota valmistettiin yhteensä noin 55 000 kappaletta. Dynan runko oli terästä ja kori kevytmetallia.
  
Dynan historia alkaa jo 1920-luvulta. Ranskalaiset insinöörit Pierre Fenaille ja Jean Albert Grégoire kehittivät 1920-luvun lopulla etuvetoisiin autoihin vakionopeusnivelen, joka sai nimen Tracta. Niveltä käyttivät saksalaiset [[DKW]] ja [[Adler]] jo 1930-luvulla. 1932 Tractan lisenssi myytiin amerikkalaiselle Bendixille. Myös nelivetoisissa [[Jeep]]eissä ja [[Land Rover]]eissa käytettiin Tracta-niveltä.
+
Dynan historia alkaa jo 1920-luvulta. Ranskalaiset insinöörit Pierre Fenaille ja Jean Albert Grégoire kehittivät 1920-luvun lopulla etuvetoisiin autoihin vakionopeusnivelen, joka sai nimen Tracta. Niveltä käyttivät saksalaiset [[DKW]] ja [[Adler]] jo 1930-luvulla. 1932 Tractan lisenssi myytiin amerikkalaiselle Bendixille. Myös nelivetoisissa [[Willys CJ-2|Jeepeissä]] ja [[Land Rover Series I|Land Rovereissa]] käytettiin Tracta-niveltä.
  
 
Panhard osti X-mallin valmistuslisenssin Jean Albert Grégoirelta kesäkuussa 1943 ja muokkasi autoa sen pohjalta. Alkuaan Grégoire oli tarjonnut mallia Renaultille, mutta tehdas ei silloin halunnut valmistaa etuvetoisia autoja. Panhard muutti huomattavasti Grégoiren alkuperäistä mallia, ja esimerkiksi paino nousi 550 kiloon. Panhard X esiteltiin Pariisin autonäyttelyssä 1946. Auton suunnittelijana ei mainittu Grégoirea ja tehdas aluksi kieltäytyi lisenssimaksujen maksamisesta. Oikeudenkäynnin tuloksena Panhard maksoi 0,3 % ensimmäisten 2000 auton myyntihinnasta. Mallin muuttamisesta oli maininta Panhard-tehtaan ja Grégoiren vuoden 1943 sopimuksessa, joten siitä ei tullut eri korvausta. X:n tuotanto alkoi hitaasti keväällä 1947. Vuonna 1948 valmistui 1350 X:ää, seuraavana vuonna 4834 yksilöä.
 
Panhard osti X-mallin valmistuslisenssin Jean Albert Grégoirelta kesäkuussa 1943 ja muokkasi autoa sen pohjalta. Alkuaan Grégoire oli tarjonnut mallia Renaultille, mutta tehdas ei silloin halunnut valmistaa etuvetoisia autoja. Panhard muutti huomattavasti Grégoiren alkuperäistä mallia, ja esimerkiksi paino nousi 550 kiloon. Panhard X esiteltiin Pariisin autonäyttelyssä 1946. Auton suunnittelijana ei mainittu Grégoirea ja tehdas aluksi kieltäytyi lisenssimaksujen maksamisesta. Oikeudenkäynnin tuloksena Panhard maksoi 0,3 % ensimmäisten 2000 auton myyntihinnasta. Mallin muuttamisesta oli maininta Panhard-tehtaan ja Grégoiren vuoden 1943 sopimuksessa, joten siitä ei tullut eri korvausta. X:n tuotanto alkoi hitaasti keväällä 1947. Vuonna 1948 valmistui 1350 X:ää, seuraavana vuonna 4834 yksilöä.

Versio 17. huhtikuuta 2016 kello 16.42

Panhard Dyna X

Panhard Dyna X on vuosina 19481954 valmistettu etuvetoinen pikkuauto. Dyna X oli Panhardin ensimmäinen sodan jälkeen suunniteltu henkilöauto, jota valmistettiin yhteensä noin 55 000 kappaletta. Dynan runko oli terästä ja kori kevytmetallia.

Dynan historia alkaa jo 1920-luvulta. Ranskalaiset insinöörit Pierre Fenaille ja Jean Albert Grégoire kehittivät 1920-luvun lopulla etuvetoisiin autoihin vakionopeusnivelen, joka sai nimen Tracta. Niveltä käyttivät saksalaiset DKW ja Adler jo 1930-luvulla. 1932 Tractan lisenssi myytiin amerikkalaiselle Bendixille. Myös nelivetoisissa Jeepeissä ja Land Rovereissa käytettiin Tracta-niveltä.

Panhard osti X-mallin valmistuslisenssin Jean Albert Grégoirelta kesäkuussa 1943 ja muokkasi autoa sen pohjalta. Alkuaan Grégoire oli tarjonnut mallia Renaultille, mutta tehdas ei silloin halunnut valmistaa etuvetoisia autoja. Panhard muutti huomattavasti Grégoiren alkuperäistä mallia, ja esimerkiksi paino nousi 550 kiloon. Panhard X esiteltiin Pariisin autonäyttelyssä 1946. Auton suunnittelijana ei mainittu Grégoirea ja tehdas aluksi kieltäytyi lisenssimaksujen maksamisesta. Oikeudenkäynnin tuloksena Panhard maksoi 0,3 % ensimmäisten 2000 auton myyntihinnasta. Mallin muuttamisesta oli maininta Panhard-tehtaan ja Grégoiren vuoden 1943 sopimuksessa, joten siitä ei tullut eri korvausta. X:n tuotanto alkoi hitaasti keväällä 1947. Vuonna 1948 valmistui 1350 X:ää, seuraavana vuonna 4834 yksilöä.

Dyna nimettiin 1930-luvun Dynamic-mallin mukaan. Esitteissä Dynan mallinimi saattoi olla myös Panhard Dyna 100, jossa 100 tarkoitti huippunopeutta.

Sodan jälkeen Panhardeja toi Suomeen Soffco, mutta tuontia haittasi ankara tuontisäännöstely ja lupia myönnettiin 1930-luvun markkinaosuuksien mukaan. Suomessa oli vuoden 1955 lopussa noin 40 Dyna X -autoa noin sadan Panhardin autokannasta. Loput 60 olivat uudempaa Dyna Z -mallia.

Dyna X:n moottori on pieni kaksisylinterinen 745 cm³ bokserimoottori, jonka teho on 23 kW eli 31 hevosvoimaa. X:n korimalleja olivat kaksi- ja neliovinen malli. Auton pituus on korimallista riippuen 358–382 senttimetriä. Etuovet on saranoitu takaa, eli ne ovat niin sanottuja kaappariovia.

Lähteet

  • Mobilisti 8/2015
  • Tekniikan Maailma 1/1956, Dyna Z:n koeajo
  • Maailman autoklassikot, Karisto, 2010, sivu 214