Ero sivun ”Ilmastointi” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Ilmastointilaitteen toiminta)
(Ilmastoinnin huolto)
Rivi 28: Rivi 28:
 
Lisäksi ilmastointi saattaa käynnistyä, vaikka jäähdytystä ei tarvittaisikaan. Kun uudet [[dieselmoottori]]t puhdistavat hiukkassuodatinta (poltetaan noki pois), ei pakokaasun lämpötila aina ole riittävä (450–550°C). Tällöin automaatiikka lisää moottorin kuormitusta (ja laittaa moottorin imuilman lämmityksen päälle), jotta pakokaasujen lämpötila saataisiin nousemaan. Tällöin myös esim. takalasinlämmitin, jäähdytin-/lauhdutinpuhallin ja ilmastointi saattavat mennä hetkeksi päälle.
 
Lisäksi ilmastointi saattaa käynnistyä, vaikka jäähdytystä ei tarvittaisikaan. Kun uudet [[dieselmoottori]]t puhdistavat hiukkassuodatinta (poltetaan noki pois), ei pakokaasun lämpötila aina ole riittävä (450–550°C). Tällöin automaatiikka lisää moottorin kuormitusta (ja laittaa moottorin imuilman lämmityksen päälle), jotta pakokaasujen lämpötila saataisiin nousemaan. Tällöin myös esim. takalasinlämmitin, jäähdytin-/lauhdutinpuhallin ja ilmastointi saattavat mennä hetkeksi päälle.
  
== Ilmastoinnin huolto ==
+
== Ilmastoinnin korjaus ja huolto ==
Ilmastointi ei tarvitse toimisessaan käytännössä huoltoa (vertaa ''jääkaapin huolto''). Kylmäainetta tai kompressorin öljyä ei tarvitse vaihtaa, ellei jäähdytysteho tai jonkin komponentin rikkoutuminen sitä vaadi. Käytännössä kylmäainetta kuitenkin vuotaa auton ilmastointijärjestelmästä esim. moottorin tärinän, liitosten ja venttiilien epäpuhtauksien seurauksena, jolloin jäähdytysteho laskee. Yleisesti suositellaan kylmäaineen lisäystä tai tarkistusta 3-5 vuoden välein, vaikka ilmastointi sinänsä toimisikin. Huoltotoimenpiteet rajoittuvat seuraaviin:
+
Auton ilmastointilaitteissa käytetään R134a kylmäainetta ja heinäkuusta 2010 lähtien ilmastointilaitehuoltoa tekevän asentajan on erikseen osoitettava oleva pätevä työhönsä. Pätevyys ilmastointilaitehuoltoon osoitetaan pätevyyskokeella ja asentajasta tehdään ilmoitus Tukesin rekisteriin. Pätevyys on henkilökohtainen – ei yrityskohtainen. Vuotavaa ilmastointilaitetta ei saa täyttää – se on rikos – vaan vuoto on ensin löydettävä ja korjattava, jonka jälkeen laitteisto voidaan täyttää kylmäaineella. Aikaisemmin vuotoja etsittiin UV-valoon reagoivan väripanoksen avulla, mutta tulevaisuudessa menetelmä on myös kielletty, sillä täytössä ei saa päästä kylmäainetta ilmakehään. Normaali hävikki kylmäainetta on noin 50–70 grammaa vuodessa – muussa tapauksessa on tutkittava mistä vuoto johtuu.
 +
 
 +
Kaupallisilla auton ilmastointilaitehuolto markkinoilla on tyypillinen nk. huolto, jossa laitteisto tarkastetaan pikaisesti vuodon varalta, lisätään tarvittaessa kylmäainetta ja kompressoriöljyä. Tyypillisesti tällaisessa pikahuollossa laitteistolle tehdään  vuototesti testerillä, jossa putkiston paine imetään ulkoilman paineen alapuolelle ja katsotaan, tuleeko järjestelmään ilmaa mahdollisesta vuodosta. Paine-ero tällaisessa testissä on alle yhden baarin, mutta näin suoritettu vuotomittaus ei kuitenkaan havaitse pieniä vuotoja. Ilmastointilaitteen vika voi päästää kylmäaineen ulos vasta normaalikäytössä, jolloin paine kohoaa lähes 20 baariin. Oikea tapa auton ilmastointilaitteen vuodon etsintään on '''typpisarjan''' käyttäminen. Siinä järjestelmä täytetään vaarattomalla typellä korkeaan paineeseen, jolloin mahdollinen vuoto löytyy helposti.
 +
 
 +
Auton ilmastointilaitteessa on kaksi huoltoliitintä. Toinen sijaitsee korkeapainepuolella lauhduttimen ja paisuntaventtiilin välissä ja toinen matalapainepuolella höyrystimen ja kompressorin välissä. Näissä liittimissä vaikuttavia paineita oikein tulkitsemalla voidaan helposti löytää esim. kompressorin puhaltimien toimimattomuus. Mikäli kompressorin puhallin ei toimi, lauhdutin ei pysty nesteyttämään kylmäainetta riittävän tehokkaasti ja ilmastointilaitteen jäähdytysteho laskee, sillä lauhduttimen heikko tehokkuus aiheuttaa järjestelmän korkeapainepuolen kovan paineennousun. Kunnossa olevassa ilmastointijärjestelmässä puhaltimet käynnistyvät noin 17 baarin kohdalla, jolloin nesteytyminen tehostuu ja paineennousu loppuu. Mikäli paine nousee yli 30 baariin, turvatoiminto kytkee kompressorin pois käytöstä. Tällä estetään järjestelmän rikkoutuminen liian korkean paineen takia. Tärkeää onkin tarkkailla paineen vaihtelua ilmastointilaitteen koekäyttövaiheessa.<ref>Tekniikan maailma 12/2010. Auton ilmastointilaitteen korjaus. Luvassa hellettä. s. 60 - 65.</ref>
 +
 
 +
Huoltotoimenpiteet rajoittuvat seuraaviin:
 +
 
 
*Ilmastoinnin käyttö myös talvella. Jos ilmastointia ei käytetä pitkiin aikoihin, kuivuu kompressorin akselitiiviste (jonka tiivistys tapahtuu kompressoriöljyn muodostaman kalvon avulla) ja kylmäaineet vuotavat pois. Uusissa Audeissa ilmastointi menee aina käynnistyksen yhteydessä päälle, kun ulkoilman lämpötila on yli -6°C siksi aikaa, että ECC tarkastaa ilmastoinnin toimivuuden. Tällöin ilmastoinnin manuaalinen käyttö ei ole välttämätöntä. Kyseinen ominaisuus saattaa olla muillakin merkeillä käytössä.
 
*Ilmastoinnin käyttö myös talvella. Jos ilmastointia ei käytetä pitkiin aikoihin, kuivuu kompressorin akselitiiviste (jonka tiivistys tapahtuu kompressoriöljyn muodostaman kalvon avulla) ja kylmäaineet vuotavat pois. Uusissa Audeissa ilmastointi menee aina käynnistyksen yhteydessä päälle, kun ulkoilman lämpötila on yli -6°C siksi aikaa, että ECC tarkastaa ilmastoinnin toimivuuden. Tällöin ilmastoinnin manuaalinen käyttö ei ole välttämätöntä. Kyseinen ominaisuus saattaa olla muillakin merkeillä käytössä.
 
*Kompressorin hihnan kireys
 
*Kompressorin hihnan kireys

Versio 10. marraskuuta 2010 kello 10.11

Ilmastointi on laite, jonka tarkoitus on viilentää auton sisäilmaa. Tavallisesti laite saa voimansa moottorista kiilahihnan, moniurahihnan tai jakopään rattaiden välityksellä. Laite toimii tavallisesti samalla periaatteella kuin jääkaappi. Vielä 1980-luvulla ilmastointi kuului vain kalliimpien autojen varusteisiin. Vasta tällä vuosituhannella ilmastointi yleistyi myös keskiluokan autoissa ja nykyään ilmastointi kuuluu jo useiden pikkuautojenkin vakiovarustukseen.

Ilmastointilaitteen pääkomponentit

Ilmastointilaitteen toiminta perustuu siihen, että laitteen sisällä kiertävän kylmäaineen olomuotoon vaikuttamalla saadaan aine kuljettamaan lämpöenergia ohjaamotilasta moottoritilaan. Käytännössä tämä on mahdollista muuttamalla kylmäaineen painetta, jolloin kylmäaine lauhtuu (lämpöenergiaa vapautuu) lauhduttimessa ja höyrystyy höyrystimessä (lämpöenergiaa sitoutuu).

Ilmastointilaitteiden jako

Ilmastointilaitteet voidaan jakaa pääpiirteittäin kolmeen ryhmään:

  1. Manuaalinen ilmastointi, jossa kuljettaja säätää ilmastoinnin asetukset itse;
  2. Puoliautomaattinen ilmastointi, jossa automaatti voi säätää osaa asetuksista esim. pitää lämpötilan haluttuna, mutta jättää esim. suuntauksen kuljettajan tehtäväksi ja
  3. Automaattinen ilmastointi, jossa kuljettajan ei tarvitse tehdä välttämättä muita säätöjä kuin asettaa haluttu lämpötila.

Ilmastointilaitteen toiminta

Ajoneuvon moottorin yhteyteen on asennettu kompressori, joka saa käyttövoimansa yleensä hihnan välityksellä. Kompressorin hihnapyörässä on magneettikytkin, jota ilmastoinnin logiikka ohjaa. Kun jäähdytystä tarvitaan, kytkeytyy kompressori päälle ja kun jäähdytystä ei tarvita, katkaistaan magneettikytkimeltä virta (tästä johtuen konehuoneesta kuuluva "napsutus" ilmastoinnin ollessa päällä). Magneettikytkintä ohjaavat myös painetunnistimet, jotka varmistavat että järjestelmän toimintapaineet pysyvät sallituissa / suositelluissa rajoissa. Jäähdytystehon säätö hoidetaan paitsi magneettikytkimellä, myös usein kompressorin tilavuutta muuttamalla (säädettävä kieppulevykompressori). Tällöin joko moottorin ohjausyksikkö ja/tai lämmönsäätöjärjestelmän ohjausyksikkö säätää kompressorin tilavuutta (eli tehoa) joko alentaakseen jäähdytystehoa tai pienentääkseen kompressorin ottamaa tehoa moottorista (esim. ajoneuvon täyskaasukiihdytys).

Kompressori nostaa kylmäaineen (yleensä R134a) painetta ja lämpötilaa. Korkeapaineinen kaasumainen kylmäaine kulkeutuu lauhduttimeen, jossa se luovuttaa lämpöä ulkoilmaan lauhduttimen lamellien välityksellä. Korkeapaineisen kylmäaineen luovuttaessa lämpöään alkaa se muuttumaan korkeapaineiseksi nesteeksi. Lauhduttimelta korkeapaineinen nestemäinen kylmäaine menee kuivain/varaajaan, joka kuivaa kylmäaineessa mahdollisesti olevan kosteuden, suodattaa mahdolliset epäpuhtaudet ja toimii nestemäisen kylmäaineen varastona. Varaajalta korkeapaineinen neste kulkeutuu ex-venttiilille (paisuntaventtiili), joka annostelee höyrystimeen menevän kylmäaineen määrää ja alentaa sen paineen noin 10–18 barista n. 1 bariin. Paineen aleneminen saa aikaan nestemäisen kylmäaineen höyrystymisen (kiehumisen, vesi kiehuu +100°C:ssa, R134a -26°C:ssa). Jotta kylmäaine pystyisi höyrystymään, tarvitsee se lämpöä itseensä. Tarvittava lämpö siirretään höyrystinkennon välityksellä ajoneuvon sisäilmasta. Kylmäaine muuttuu matalapaineiseksi kaasuksi. Matalapaineinen kaasu (joka nyt sisältää sisätiloista tuodun lämmön) kulkeutuu kompressorin imupuolelle ja kompressori jälleen paineistaa kylmäaineen, jolloin se muuttuu jälleen korkeapaineiseksi kaasuksi. Kun korkeapaineinen kaasu kulkeutuu lauhduttimeen, luovutetaan kylmäaineesta sisätilasta tuotu lämpö ulkoilmaan.

Ilmastointi siis ei tee kylmää vaan siirtää ylimääräisen lämmön auton sisätiloista ulkoilmaan. Kylmäaine sinällään ei käytännössä muuta ominaisuuksiaan vanhetessaan. Vanha kylmäaine on yhtä käyttökelpoista kuin uusi – mikäli kylmäaineeseen ei ole sekoittunut epäpuhtauksia, kuten öljyä, vettä tai vastaavaa.

Nykyisissä automaatti-ilmastoinneissa on myös lisätoimintoja. Esimerkiksi Audissa sisäpuhallin saattaa jäädä päälle vaikka auto onkin sammutettu. Tällöin puhallin kuivaa höyrystinkennon pinnan, jottei sinne muodostuisi mikrobeja.

Lisäksi ilmastointi saattaa käynnistyä, vaikka jäähdytystä ei tarvittaisikaan. Kun uudet dieselmoottorit puhdistavat hiukkassuodatinta (poltetaan noki pois), ei pakokaasun lämpötila aina ole riittävä (450–550°C). Tällöin automaatiikka lisää moottorin kuormitusta (ja laittaa moottorin imuilman lämmityksen päälle), jotta pakokaasujen lämpötila saataisiin nousemaan. Tällöin myös esim. takalasinlämmitin, jäähdytin-/lauhdutinpuhallin ja ilmastointi saattavat mennä hetkeksi päälle.

Ilmastoinnin korjaus ja huolto

Auton ilmastointilaitteissa käytetään R134a kylmäainetta ja heinäkuusta 2010 lähtien ilmastointilaitehuoltoa tekevän asentajan on erikseen osoitettava oleva pätevä työhönsä. Pätevyys ilmastointilaitehuoltoon osoitetaan pätevyyskokeella ja asentajasta tehdään ilmoitus Tukesin rekisteriin. Pätevyys on henkilökohtainen – ei yrityskohtainen. Vuotavaa ilmastointilaitetta ei saa täyttää – se on rikos – vaan vuoto on ensin löydettävä ja korjattava, jonka jälkeen laitteisto voidaan täyttää kylmäaineella. Aikaisemmin vuotoja etsittiin UV-valoon reagoivan väripanoksen avulla, mutta tulevaisuudessa menetelmä on myös kielletty, sillä täytössä ei saa päästä kylmäainetta ilmakehään. Normaali hävikki kylmäainetta on noin 50–70 grammaa vuodessa – muussa tapauksessa on tutkittava mistä vuoto johtuu.

Kaupallisilla auton ilmastointilaitehuolto markkinoilla on tyypillinen nk. huolto, jossa laitteisto tarkastetaan pikaisesti vuodon varalta, lisätään tarvittaessa kylmäainetta ja kompressoriöljyä. Tyypillisesti tällaisessa pikahuollossa laitteistolle tehdään vuototesti testerillä, jossa putkiston paine imetään ulkoilman paineen alapuolelle ja katsotaan, tuleeko järjestelmään ilmaa mahdollisesta vuodosta. Paine-ero tällaisessa testissä on alle yhden baarin, mutta näin suoritettu vuotomittaus ei kuitenkaan havaitse pieniä vuotoja. Ilmastointilaitteen vika voi päästää kylmäaineen ulos vasta normaalikäytössä, jolloin paine kohoaa lähes 20 baariin. Oikea tapa auton ilmastointilaitteen vuodon etsintään on typpisarjan käyttäminen. Siinä järjestelmä täytetään vaarattomalla typellä korkeaan paineeseen, jolloin mahdollinen vuoto löytyy helposti.

Auton ilmastointilaitteessa on kaksi huoltoliitintä. Toinen sijaitsee korkeapainepuolella lauhduttimen ja paisuntaventtiilin välissä ja toinen matalapainepuolella höyrystimen ja kompressorin välissä. Näissä liittimissä vaikuttavia paineita oikein tulkitsemalla voidaan helposti löytää esim. kompressorin puhaltimien toimimattomuus. Mikäli kompressorin puhallin ei toimi, lauhdutin ei pysty nesteyttämään kylmäainetta riittävän tehokkaasti ja ilmastointilaitteen jäähdytysteho laskee, sillä lauhduttimen heikko tehokkuus aiheuttaa järjestelmän korkeapainepuolen kovan paineennousun. Kunnossa olevassa ilmastointijärjestelmässä puhaltimet käynnistyvät noin 17 baarin kohdalla, jolloin nesteytyminen tehostuu ja paineennousu loppuu. Mikäli paine nousee yli 30 baariin, turvatoiminto kytkee kompressorin pois käytöstä. Tällä estetään järjestelmän rikkoutuminen liian korkean paineen takia. Tärkeää onkin tarkkailla paineen vaihtelua ilmastointilaitteen koekäyttövaiheessa.[1]

Huoltotoimenpiteet rajoittuvat seuraaviin:

  • Ilmastoinnin käyttö myös talvella. Jos ilmastointia ei käytetä pitkiin aikoihin, kuivuu kompressorin akselitiiviste (jonka tiivistys tapahtuu kompressoriöljyn muodostaman kalvon avulla) ja kylmäaineet vuotavat pois. Uusissa Audeissa ilmastointi menee aina käynnistyksen yhteydessä päälle, kun ulkoilman lämpötila on yli -6°C siksi aikaa, että ECC tarkastaa ilmastoinnin toimivuuden. Tällöin ilmastoinnin manuaalinen käyttö ei ole välttämätöntä. Kyseinen ominaisuus saattaa olla muillakin merkeillä käytössä.
  • Kompressorin hihnan kireys
  • Lauhdutinkennon pesu (jos likainen, toimii järjestelmä liian suurilla paineilla ja jäähdytysteho heikkenee)
  • Höyrystinkennoon voi ruiskuttaa jotakin bakteereita tappavaa
  • Höyrystimen lauhdevesiletkun puhdistus. Toimiva ilmastointi tiputtaa vettä auton alle. Jos vettä ei tule, saattaa lauhdevesiputki olla tukossa, mistä johtuen vesi ei pääse poistumaan höyrystinkotelosta. Tämä voi aiheuttaa tuulilasin voimakasta huurtumista.

Katso myös

Ulkoiset linkit

  • Tekniikan maailma 12/2010. Auton ilmastointilaitteen korjaus. Luvassa hellettä. s. 60 - 65.