Ero sivun ”Gräf & Stift” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(16 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Gräf & Stift''' oli itävaltalainen autojen, kuorma-autojen ja linja-autojen valmistaja vuosina 1902-2001. Vuonna 1971 Gräf & Stift-yhtiöstä tuli MAN AG:n tytäryhtiö. Samana vuonna Österreichische Automobil Fabriks-AG (ÖAF) oli sulautunut Gräf & Stiftiin. Gräf & Stift -merkkisiä henkilöautoja valmistettiin 1902-1938.
+
{{Merkki B|
 +
nimi = Gräf & Stift|
 +
kuva = [[Tiedosto:Gräf+Stift Logo schwarz.svg.png|200px|Gräf & Stift -logo]]|
 +
perustuspaikka = {{Lippu|Itävalta-Unkari}} Itävalta-Unkari, Wien|
 +
toiminnassa = 1904 &ndash; 1918<br>({{Lippu|Itävalta-Unkari}} Itävalta-Unkari)<br>1919 &ndash; 1971<br>({{Lippu|Itävalta}} Itävalta)  |
 +
kohtalo = v. 1971 [[MAN SE|MAN AG:n]] tytäryhtiöksi nimellä<br> ÖAF-Gräf & Stift AG|
 +
valmistusmäärä = ?|
 +
tilastosijainti = ?|
 +
maahantuoja = &ndash;|
 +
suosituinmalli = ?|
 +
seuraaja = [[MAN SE|MAN Sonderfahrzeuge AG]] (2001&ndash;)}}
  
[[Kuva:Graf stift-28.jpg|300px|left|thumb|Gräf&Stift vm 1928]]
+
'''Gräf & Stift''' oli itävaltalainen, vuosina 1902 - 2001 [[Henkilöauto|henkilö-]], [[Kuorma-auto|kuorma-]] ja [[Linja-auto|linja-autoja]] sekä [[Johdinbussi|johdinbusseja]] valmistanut yhtiö. Gräf & Stift -merkkisiä henkilöautoja valmistettiin vuosina 1902-1938.
Gräf & Stift -autotehtaan perustivat Wienissä 1902 veljekset Carl, Heinrich ja Franz Gräf sekä Josef Hans Stift. Franz Gräf oli jo 1897 valmistanut [[etuveto]]isia 1-sylinterisiä DeDion-moottorisia autoja.
 
  
Ensimmäiset Gräf & Stift -autot olivat 2- ja 4-sylinterisiä ja niitä valmistettiin Spitz-nimisinä vuoteen 1907 saakka. Gräf & Stift -autot olivat kuuluisia laadustaan ja ylellisyydestään.
+
Yhtiön perustajista Franz Gräf oli jo vuonna 1897 valmistanut [[etuveto]]isen yksisylinterisen 400 cm³ DeDion-moottorisen auton. Valmistus kesti kaksi vuotta (1895-97). Vaunu painoi noin 500 kiloa ja huippunopeus oli 35 km/t. Etupyörissä oli erillisjousitus. Franz Gräfin valmistama yksilö on tiettävästi maailman ensimmäinen etuvetoinen auto. Tämän varhaisen etuvetoyksilön jälkeen yhtiö kuitenkin valmisti takavetoisia autoja.
  
Yksi Gräf & Stift -autoista tuli kuuluisaksi, kun Sarajevossa 1914 Itävallan arkkiherttua ammuttiin Gräf & Stift Double Phaeton -autossaan. Tässä autossa oli 4-sylinterinen 32 hevosvoiman (23,5 kW) moottori.
+
Gräf & Stift -yhtiön perustivat Wienissä vuonna 1902 veljekset Franz, Heinrich ja Karl Gräf sekä sijoittaja Wilhelm Stift. Ensimmäiset Gräf & Stift -autot olivat 2- ja 4-sylinterisiä ja niitä valmistettiin Spitz-nimisinä vuoteen 1907 saakka. Gräf & Stift -autot olivat kuuluisia laadustaan ja ylellisyydestään.
  
Gräf & Stift 50/70 TS oli 4-sylinterinen ja 1923 esitelty S3-malli 6-sylinterinen. Gräf & Stift esitteli 1929 SP8-mallin, jossa oli 125 hv:n 8-sylinterinen 5929 cm³ moottori. SP8:ssa oli yläpuolinen nokka-akseli ja 4 vaihdetta (3 ja ylivaihde). Huippunopeus oli 140 km/t.
+
Yhtiö profiloitui korkealuokkaisten autojen valmistajana, tunnetuin yksilö lienee auto, jossa Itävalta-Unkarin arkkiherttua murhattiin vuonna 1914 Sarajevossa. 1930-luvun myötä Gräf & Stift aloitti kuorma- ja linja-autojen valmistuksen ja yhtiö luopui henkilöautojen valmistuksesta vuonna 1938. Vuonna 1971 yhtiö fuusioitui itävaltalaisen [[ÖAF|Österreichische Automobil Fabriks-AG:n]] (ÖAF) kanssa ja ne muodostivat ''ÖAF-Gräf & Stift AG'' -yhtiön, joka vielä samana vuonna myytiin [[MAN SE|MAN AG:lle]]. Viimeiset ajat omalla nimellään toimiessaan, Gräf & Stift oli saksalaisen [[MAN SE|MAN AG:n]] (nyk. MAN SE) tytäryhtiö. Yhtiö jatkoi toimintaansa MAN:in tytäryhtiönä ja Gräf & Stift pysyi monien MAN:in tuotteiden nimenä Itävallan markkinoilla, sekä yhtiön valmistamien johdinbussien nimenä, aina vuoteen 2001 asti, jolloin ÖAF-Gräf & Stift AG nimettiin ''MAN Sonderfahrzeuge AG:ksi''. Yhtiön kotipaikka on sen perustamisesta alkaen ollut Wien ja sen tuotantolaitos sijaitsee siellä edelleen, mutta nimeä ''Gräf & Stift'' ei enää tuotteiden yhteydessä käytetä.
  
1930-luvulla tehdas alkoi valmistaa kuorma-autoja ja linja-autoja. Gräf & Stift valmisti vuodesta 1932 alkaen lisenssillä Citroenin MF6-mallia sekä Fordin osiin perustuvaa V8-moottorista mallia. Tehdas lopetti henkilöautojen tuotannon vuonna 1938, mutta kuorma-autojen ja linja-autojen tuotanto jatkui vuoteen 2001.
+
== Alkutaival ==
 +
[[Tiedosto:Gräf Front 1898.JPG|250px|thumb|Ensimmäinen Gräf ''voiturette''. Technisches Museum Wien]]
 +
Gräfin veljekset perustivat polkupyörien huoltoverstaan Wieniin vuonna 1893, tästä toiminta laajeni pian polkupyörien valmistukseen. Polkupyöräkauppa kävi hyvin ja pystyäkseen vastaamaan kysyntään heidän oli etsittävä uudet toimitilat, jotta tuotantoa voitiin kasvattaa. Vaikka polkupyöräbuumi oli Euroopassa kuumimmillaan, veljekset haistelivat uusia tuulia ja ounastelivat orastavan [[Auto|autojen]] valmistuksen tarjoavan lupaavia mahdollisuuksia. Veljekset palkkasivat ulkopuolisen henkilön suunnittelemaan heille moottoroidun ajoneuvon. Suunnitelmien tuloksena syntyi tälle aikakudelle tyypillinen, yksisylinterisellä [[De Dion-Bouton]] -moottorilla varustettu ''[[voiturette]]'', joka piti kuitenkin sisällään joitain tuolloin vähemmän tyypillisiä ominaisuuksia. Moottori oli sijoitettu ajoneuvon ala- tai takaosan sijasta etuosaan ja sen antama voima välitettiin vetävälle [[Akseli|etuakselille]]. Ajoneuvo valmistui vuosien 1895 - 1898 välisenä aikana, lähdetiedot tästä vaihtelevat. Ajoneuvohistorioitsijat ovat yleisesti hväksyneet kyseisen ajoneuvon maailman ensimmäiseksi [[Etuveto|etuvetoiseksi]] autoksi, vaikka sitä valmistettiin ainoastaan tämä yksi kappale. Auton etuvetotekniikalle haettiin patentti vuonna 1900. Vaikka tekniikka laukkasi autoilun alkuvuosina eteenpäin hurjaa vauhtia, Gräfin ''voiturette'' palveli päivittäisessä käytössä vuoteen 1914 asti ja se oli vielä 1970-luvun alkuvuosinakin täysin toimintakuntoinen.
 +
 
 +
== Willy Stift tulee mukaan kuvioon ==
 +
[[Tiedosto:Arkkiherttua Franz Ferdinandin Gräf & Stift.jpg|right|thumb|250px|Gräf & Stift, jossa arkkiherttua Franz Ferdinand sai surmansa.]]
 +
Vuonna 1901 veljekset aloittivat yhteistyön itävaltalaisen liikemiehen Wilhelm (Willy) Stiftin kanssa. Stift toimi autojen maahantuojana ja hänellä oli yritystoimintaa oman ''Celeritas''-automerkkinsä tiimoilta. Yhteistyön merkeissä Celeritas-autojen kokoonpano, ranskalaisilla moottoreilla, alkoi Gräfien työtiloissa ja vuonna 1904 herrat perustivat yhtiön nimeltä ''Gräf & Stift''. Vuonna 1902 yhtiö alkoi valmistaa Spitz-nimisiä autoja, itävaltalaisen autokauppiaan [[Arnold Spitz]]in kanssa tehdyn sopimuksen pohjalta. Kun Spitzin liiketoiminta loppui konkurssin myötä vuonna 1907, Gräf & Stift aloitti autojen valmistuksen oman merkkinsä alla.
 +
 
 +
Yhtiö otti alusta asti linjakseen korkealuokaisten ja ylellisten autojen valmistamisen ja ne saavuttivat pian suosiota Itävallan aateliston ja keisarisuvun keskuudessa. Luksusautojen valmistuksen ohella Gräf & Stift aloitti myös [[Linja-auto|linja-autojen]] ja raitiovaunujen alustojen valmistuksen, nousten myös tässä segmentissä merkittävään asemaan.
 +
 
 +
Yksi Gräf & Stift -autoista tuli kuuluisaksi, kun Sarajevossa [[1914]] Itävallan arkkiherttua ammuttiin böömiläisen aatelisherra Franz von Harrach'n omistamassa [[Gräf & Stift 32 / 28 Double Phaeton|Gräf & Stift Double Phaeton]] (alusta nro. 287) -autossa. Tässä autossa oli 4-sylinterinen 32 hevosvoiman (23,5 kW) moottori.
 +
 
 +
== I maailmansota ja aika sen jälkeen ==
 +
[[Kuva:Graf stift-28.jpg|250px|right|thumb|Gräf & Stift vm 1928]]
 +
Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä Gräf & Stift aloitti kuorma-autojen valmistuksen ja yhdessä linja-autojen sekä erilaisten erikoisajoneuvojen kanssa ne olivat yhtiön selkäranka sodan jälkeisinä vaikeina aikoina.
 +
 
 +
Yhtiö palasi henkilöautojen valmistuksen pariin vuonna 1920, keskikokoisella, 2,0-litraisella '' Typ VK'' -mallilla. ''VK'' pysyi tuotannossa vuoteen 1928 asti, vuodesta 1926 lähtien tuoreempana ''VK 2'' -mallina. Vuonna 1921 Gräf & Stift suoritti paluun luksusautojen valmistajaksi, julkaisemalla suurten kuusisylinteristen mallien sarjan, jota valmistettiin läpi 1920-luvun, aina 1930-luvun alkuvuosiin asti. [[Gräf & Stift 50/70]] TS oli 4-sylinterinen ja  vuonna [[1923]] esitelty [[Gräf & Stift S3|S3]]-malli 6-sylinterinen.
 +
 
 +
Vuonna 1929 Gräf & Stift fuusioitui wieniläisen [[Automobilfabrik Perl]] -yhtiön kanssa. Tämän yhtiön tiloissa oli tarkoitus valmistaa kaikki [[Kuorma-auto|kuorma-]] ja [[Linja-auto|linja-autojen]] valmistus ja Perlin henkilöautojen tuotanto lakkautettiin saman vuoden aikana täysin.
 +
 
 +
Vuonna 1930 yhtiö esitteli ensimmäisen kahdeksansylinterisen mallinsa, ylellisen ''[[Gräf & Stift SP8|SP8:n]]'', jonka tilalle vuonna 1937 esiteltiin ''SP 9''. SP8:ssa oli 92 kilowatin (125 hv) 8-sylinterinen 5929 cm<sup>3</sup> moottori, yläpuolinen nokka-akseli ja 4 vaihdetta (3 ja ylivaihde). Huippunopeus oli 140 km/h.
 +
 
 +
Varmistaakseen tuotantonsa pysymisen voitollisena, yhtiö lisäsi tuotelinjastoonsa pienempiä malleja, joita voitiin valmistaa ja myydä suurempia määriä. Nämä ''G 35-'', ''G 36-'' ja ''G 8''-nimiset mallit oli varustettu 4,6-litraisella, kahdeksansylinterisellä moottorilla. Pystyäkseen tarjoamaan autoja myös edullisemman hintaluokan segmenttiin, yhtiö solmi [[Citroën]]in kanssa sopimuksen, jonka perusteella Gräf & Stift kokosi ranskalaismerkkiä vuosina 1932-35 mallinimellä ''MF 6''. Mallissa oli 2,65-litrainen kuusisylinterinen moottori, koska Gräf & Stift oli luopunut oman kuusisylinterisen mallinsa valmistuksesta juuri aiemmin. Tämän jälkeen yhtiö solmi [[Ford Deutschland|Saksan Fordin]] kanssa yhteistyösopimuksen, jonka perusteella Gräf & Stift kokosi kahdeksansylinterisiä [[V8]]-moottorisia lisenssi-Fordeja nimellä ''Gräf-Ford V8''.
 +
 
 +
Kumpainenkaan yritys ei ollut riittävän voitollinen, taatakseen henkilöautojen taloudellisesti tuottavan valmistuksen, joten Gräf & Stift päätti vetätyä tästä toiminnasta. Yhtiön viimeiseksi henkilömalliksi jäi V12-moottorinen ''C 12'' -malli, jota valmistettiin vuonna 1938 vain rajoitettu määrä. Tämän jälkeen yhtiö keskittyi ainoastaan kuorma- ja linja-autojen valmistukseen ja lopetti henkilöautojen tuotannon.
 +
 
 +
==II maailmansodan jälkeen==
 +
Sodan päätyttyä Gräf & Stift palasi siviilituotantoon. Edelleen Gräf-suvun omistuksessa ollut perheyhtiö jatkoi kuorma- ja linja-autojen valmistusta. Ensimmäinen sodanjälkeinen [[Johdinbussi|johdinbussi]] valmistui vuonna 1948.
 +
 
 +
== MAN:in omistukseen siirtyminen  ==
 +
[[Tiedosto:1980 Gräf & Stift GE105.jpg|right|thumb|250px|Entinen itävaltalaisen Kapfenbergin kaupungin Gräf & Stift GE105-johdinbussi (nro. 23) vuodelta 1980, Romanian Timişoarassa, jossa se oli käytössä vuosien 2007-2008 tienoille.]]
 +
 
 +
Vuonna 1971 yhtiö fuusioitui itävaltalaisen [[ÖAF|Österreichische Automobil Fabriks-AG:n]] (ÖAF) kanssa ja ne muodostivat ''ÖAF-Gräf & Stift AG'' -yhtiön, joka vielä samana vuonna myytiin [[MAN SE|MAN AG:lle]]. ÖAF-Gräf & Stift AG jatkoi toimintaa MAN:in tytäryhtiönä ja sen tuotteet valmistettiin yhtiön oman brändin alla. Yhtiö jatkoi toimintaansa Wienissä, entisellä alueellaan ja se keskittyi MAN-perustaisten kuorma- ja linja-autojen valmistamiseen Itävallan markkinoille. Yhtiön erityisalaa olivat [[Johdinbussi|johdinbussit]]. Yhtiö oli MAN AG:n johdinbussien päävalmistaja 1980- ja -90-luvuilla ja niitä myytiin Gräf & Stift -nimisinä lukuisiin Euroopan kaupunkeihin.
 +
 
 +
Pitkäikäisen Gräf & Stift -nimen taival päättyi vuonna 2001, jolloin MAN AG uudelleennimesi yhtiön ''MAN Sonderfahrzeuge AG:ksi'', osana uudelleenorganisointeja, jotka aiheutuivat mm. linja-autovalmistaja [[Neoplan]]in siirtymisestä MAN:in omistukseen. Vuonna 2004 yhtiön nimeksi muutettiin ''MAN Nutzfahrzeuge Österreich AG''. Samana vuonna aloitettiin uuden tehtaan rakentaminen suur-Wienin Liesingiin, alkuperäisen Gräf & Stift -yhtiön tehtaan paikalle.
 +
 
 +
== Lähteet ==
 +
Tekniikan Maailma 5/1979, etuveto, sivut 117-121
  
 
== Aiheesta muualla ==
 
== Aiheesta muualla ==
*http://en.wikipedia.org/wiki/Gr%C3%A4f_%26_Stift
+
*[http://www.youtube.com/results?search_query=Gr%C3%A4f+%26+Stift Gräf & Stift -aiheisia videoita]
*http://fi.wikipedia.org/wiki/Sarajevon_laukaukset
+
<br style="clear:both" />
 +
 
 +
{{Itävalta-Unkarin alueella valmistetut automerkit}}
 +
{{Itävaltalaiset automerkit}}
  
 
[[Luokka:Itävalta]]
 
[[Luokka:Itävalta]]
 +
[[Luokka:Merkit]]

Versio 30. tammikuuta 2017 kello 22.46

Gräf & Stift
Gräf & Stift -logo
Yrityksen perustuspaikka Flag of Austria-Hungary (1869-1918).svg.png Itävalta-Unkari, Wien
Toiminnassa 1904 – 1918
(Flag of Austria-Hungary (1869-1918).svg.png Itävalta-Unkari)
1919 – 1971
(Flag of Austria.svg.png Itävalta)
Yhtiön kohtalo v. 1971 MAN AG:n tytäryhtiöksi nimellä
ÖAF-Gräf & Stift AG
Kokonais valmistusmäärä ?
Suosituin malli ?
Seuraaja MAN Sonderfahrzeuge AG (2001–)


Gräf & Stift oli itävaltalainen, vuosina 1902 - 2001 henkilö-, kuorma- ja linja-autoja sekä johdinbusseja valmistanut yhtiö. Gräf & Stift -merkkisiä henkilöautoja valmistettiin vuosina 1902-1938.

Yhtiön perustajista Franz Gräf oli jo vuonna 1897 valmistanut etuvetoisen yksisylinterisen 400 cm³ DeDion-moottorisen auton. Valmistus kesti kaksi vuotta (1895-97). Vaunu painoi noin 500 kiloa ja huippunopeus oli 35 km/t. Etupyörissä oli erillisjousitus. Franz Gräfin valmistama yksilö on tiettävästi maailman ensimmäinen etuvetoinen auto. Tämän varhaisen etuvetoyksilön jälkeen yhtiö kuitenkin valmisti takavetoisia autoja.

Gräf & Stift -yhtiön perustivat Wienissä vuonna 1902 veljekset Franz, Heinrich ja Karl Gräf sekä sijoittaja Wilhelm Stift. Ensimmäiset Gräf & Stift -autot olivat 2- ja 4-sylinterisiä ja niitä valmistettiin Spitz-nimisinä vuoteen 1907 saakka. Gräf & Stift -autot olivat kuuluisia laadustaan ja ylellisyydestään.

Yhtiö profiloitui korkealuokkaisten autojen valmistajana, tunnetuin yksilö lienee auto, jossa Itävalta-Unkarin arkkiherttua murhattiin vuonna 1914 Sarajevossa. 1930-luvun myötä Gräf & Stift aloitti kuorma- ja linja-autojen valmistuksen ja yhtiö luopui henkilöautojen valmistuksesta vuonna 1938. Vuonna 1971 yhtiö fuusioitui itävaltalaisen Österreichische Automobil Fabriks-AG:n (ÖAF) kanssa ja ne muodostivat ÖAF-Gräf & Stift AG -yhtiön, joka vielä samana vuonna myytiin MAN AG:lle. Viimeiset ajat omalla nimellään toimiessaan, Gräf & Stift oli saksalaisen MAN AG:n (nyk. MAN SE) tytäryhtiö. Yhtiö jatkoi toimintaansa MAN:in tytäryhtiönä ja Gräf & Stift pysyi monien MAN:in tuotteiden nimenä Itävallan markkinoilla, sekä yhtiön valmistamien johdinbussien nimenä, aina vuoteen 2001 asti, jolloin ÖAF-Gräf & Stift AG nimettiin MAN Sonderfahrzeuge AG:ksi. Yhtiön kotipaikka on sen perustamisesta alkaen ollut Wien ja sen tuotantolaitos sijaitsee siellä edelleen, mutta nimeä Gräf & Stift ei enää tuotteiden yhteydessä käytetä.

Alkutaival

Ensimmäinen Gräf voiturette. Technisches Museum Wien

Gräfin veljekset perustivat polkupyörien huoltoverstaan Wieniin vuonna 1893, tästä toiminta laajeni pian polkupyörien valmistukseen. Polkupyöräkauppa kävi hyvin ja pystyäkseen vastaamaan kysyntään heidän oli etsittävä uudet toimitilat, jotta tuotantoa voitiin kasvattaa. Vaikka polkupyöräbuumi oli Euroopassa kuumimmillaan, veljekset haistelivat uusia tuulia ja ounastelivat orastavan autojen valmistuksen tarjoavan lupaavia mahdollisuuksia. Veljekset palkkasivat ulkopuolisen henkilön suunnittelemaan heille moottoroidun ajoneuvon. Suunnitelmien tuloksena syntyi tälle aikakudelle tyypillinen, yksisylinterisellä De Dion-Bouton -moottorilla varustettu voiturette, joka piti kuitenkin sisällään joitain tuolloin vähemmän tyypillisiä ominaisuuksia. Moottori oli sijoitettu ajoneuvon ala- tai takaosan sijasta etuosaan ja sen antama voima välitettiin vetävälle etuakselille. Ajoneuvo valmistui vuosien 1895 - 1898 välisenä aikana, lähdetiedot tästä vaihtelevat. Ajoneuvohistorioitsijat ovat yleisesti hväksyneet kyseisen ajoneuvon maailman ensimmäiseksi etuvetoiseksi autoksi, vaikka sitä valmistettiin ainoastaan tämä yksi kappale. Auton etuvetotekniikalle haettiin patentti vuonna 1900. Vaikka tekniikka laukkasi autoilun alkuvuosina eteenpäin hurjaa vauhtia, Gräfin voiturette palveli päivittäisessä käytössä vuoteen 1914 asti ja se oli vielä 1970-luvun alkuvuosinakin täysin toimintakuntoinen.

Willy Stift tulee mukaan kuvioon

Gräf & Stift, jossa arkkiherttua Franz Ferdinand sai surmansa.

Vuonna 1901 veljekset aloittivat yhteistyön itävaltalaisen liikemiehen Wilhelm (Willy) Stiftin kanssa. Stift toimi autojen maahantuojana ja hänellä oli yritystoimintaa oman Celeritas-automerkkinsä tiimoilta. Yhteistyön merkeissä Celeritas-autojen kokoonpano, ranskalaisilla moottoreilla, alkoi Gräfien työtiloissa ja vuonna 1904 herrat perustivat yhtiön nimeltä Gräf & Stift. Vuonna 1902 yhtiö alkoi valmistaa Spitz-nimisiä autoja, itävaltalaisen autokauppiaan Arnold Spitzin kanssa tehdyn sopimuksen pohjalta. Kun Spitzin liiketoiminta loppui konkurssin myötä vuonna 1907, Gräf & Stift aloitti autojen valmistuksen oman merkkinsä alla.

Yhtiö otti alusta asti linjakseen korkealuokaisten ja ylellisten autojen valmistamisen ja ne saavuttivat pian suosiota Itävallan aateliston ja keisarisuvun keskuudessa. Luksusautojen valmistuksen ohella Gräf & Stift aloitti myös linja-autojen ja raitiovaunujen alustojen valmistuksen, nousten myös tässä segmentissä merkittävään asemaan.

Yksi Gräf & Stift -autoista tuli kuuluisaksi, kun Sarajevossa 1914 Itävallan arkkiherttua ammuttiin böömiläisen aatelisherra Franz von Harrach'n omistamassa Gräf & Stift Double Phaeton (alusta nro. 287) -autossa. Tässä autossa oli 4-sylinterinen 32 hevosvoiman (23,5 kW) moottori.

I maailmansota ja aika sen jälkeen

Gräf & Stift vm 1928

Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä Gräf & Stift aloitti kuorma-autojen valmistuksen ja yhdessä linja-autojen sekä erilaisten erikoisajoneuvojen kanssa ne olivat yhtiön selkäranka sodan jälkeisinä vaikeina aikoina.

Yhtiö palasi henkilöautojen valmistuksen pariin vuonna 1920, keskikokoisella, 2,0-litraisella Typ VK -mallilla. VK pysyi tuotannossa vuoteen 1928 asti, vuodesta 1926 lähtien tuoreempana VK 2 -mallina. Vuonna 1921 Gräf & Stift suoritti paluun luksusautojen valmistajaksi, julkaisemalla suurten kuusisylinteristen mallien sarjan, jota valmistettiin läpi 1920-luvun, aina 1930-luvun alkuvuosiin asti. Gräf & Stift 50/70 TS oli 4-sylinterinen ja vuonna 1923 esitelty S3-malli 6-sylinterinen.

Vuonna 1929 Gräf & Stift fuusioitui wieniläisen Automobilfabrik Perl -yhtiön kanssa. Tämän yhtiön tiloissa oli tarkoitus valmistaa kaikki kuorma- ja linja-autojen valmistus ja Perlin henkilöautojen tuotanto lakkautettiin saman vuoden aikana täysin.

Vuonna 1930 yhtiö esitteli ensimmäisen kahdeksansylinterisen mallinsa, ylellisen SP8:n, jonka tilalle vuonna 1937 esiteltiin SP 9. SP8:ssa oli 92 kilowatin (125 hv) 8-sylinterinen 5929 cm3 moottori, yläpuolinen nokka-akseli ja 4 vaihdetta (3 ja ylivaihde). Huippunopeus oli 140 km/h.

Varmistaakseen tuotantonsa pysymisen voitollisena, yhtiö lisäsi tuotelinjastoonsa pienempiä malleja, joita voitiin valmistaa ja myydä suurempia määriä. Nämä G 35-, G 36- ja G 8-nimiset mallit oli varustettu 4,6-litraisella, kahdeksansylinterisellä moottorilla. Pystyäkseen tarjoamaan autoja myös edullisemman hintaluokan segmenttiin, yhtiö solmi Citroënin kanssa sopimuksen, jonka perusteella Gräf & Stift kokosi ranskalaismerkkiä vuosina 1932-35 mallinimellä MF 6. Mallissa oli 2,65-litrainen kuusisylinterinen moottori, koska Gräf & Stift oli luopunut oman kuusisylinterisen mallinsa valmistuksesta juuri aiemmin. Tämän jälkeen yhtiö solmi Saksan Fordin kanssa yhteistyösopimuksen, jonka perusteella Gräf & Stift kokosi kahdeksansylinterisiä V8-moottorisia lisenssi-Fordeja nimellä Gräf-Ford V8.

Kumpainenkaan yritys ei ollut riittävän voitollinen, taatakseen henkilöautojen taloudellisesti tuottavan valmistuksen, joten Gräf & Stift päätti vetätyä tästä toiminnasta. Yhtiön viimeiseksi henkilömalliksi jäi V12-moottorinen C 12 -malli, jota valmistettiin vuonna 1938 vain rajoitettu määrä. Tämän jälkeen yhtiö keskittyi ainoastaan kuorma- ja linja-autojen valmistukseen ja lopetti henkilöautojen tuotannon.

II maailmansodan jälkeen

Sodan päätyttyä Gräf & Stift palasi siviilituotantoon. Edelleen Gräf-suvun omistuksessa ollut perheyhtiö jatkoi kuorma- ja linja-autojen valmistusta. Ensimmäinen sodanjälkeinen johdinbussi valmistui vuonna 1948.

MAN:in omistukseen siirtyminen

Entinen itävaltalaisen Kapfenbergin kaupungin Gräf & Stift GE105-johdinbussi (nro. 23) vuodelta 1980, Romanian Timişoarassa, jossa se oli käytössä vuosien 2007-2008 tienoille.

Vuonna 1971 yhtiö fuusioitui itävaltalaisen Österreichische Automobil Fabriks-AG:n (ÖAF) kanssa ja ne muodostivat ÖAF-Gräf & Stift AG -yhtiön, joka vielä samana vuonna myytiin MAN AG:lle. ÖAF-Gräf & Stift AG jatkoi toimintaa MAN:in tytäryhtiönä ja sen tuotteet valmistettiin yhtiön oman brändin alla. Yhtiö jatkoi toimintaansa Wienissä, entisellä alueellaan ja se keskittyi MAN-perustaisten kuorma- ja linja-autojen valmistamiseen Itävallan markkinoille. Yhtiön erityisalaa olivat johdinbussit. Yhtiö oli MAN AG:n johdinbussien päävalmistaja 1980- ja -90-luvuilla ja niitä myytiin Gräf & Stift -nimisinä lukuisiin Euroopan kaupunkeihin.

Pitkäikäisen Gräf & Stift -nimen taival päättyi vuonna 2001, jolloin MAN AG uudelleennimesi yhtiön MAN Sonderfahrzeuge AG:ksi, osana uudelleenorganisointeja, jotka aiheutuivat mm. linja-autovalmistaja Neoplanin siirtymisestä MAN:in omistukseen. Vuonna 2004 yhtiön nimeksi muutettiin MAN Nutzfahrzeuge Österreich AG. Samana vuonna aloitettiin uuden tehtaan rakentaminen suur-Wienin Liesingiin, alkuperäisen Gräf & Stift -yhtiön tehtaan paikalle.

Lähteet

Tekniikan Maailma 5/1979, etuveto, sivut 117-121

Aiheesta muualla


Itävalta unkarin kauppalippu (1869-1918).svg.png Itävalta-Unkarin alueella valmistetut automerkit

Achilles | Adam | Adler | Aero | Aesculap | Alba | Albl | Aurore | Austro-Cyclecar | Austro-Daimler | Austro-Fiat | Bock & Hollender | Bohrer | Bory | Braun | Celeritas | Continental | Csonka | Czech | Dedics | Dietrich & Urban | Egger-Lohner | Elektrotechnická | ESA | Friedmann-Knoller | Ganz | Gräf | Gräf & Stift | Hudec | Kainz | K.A.N. | Kohout | Křižík | Kronos | Lamprecht | Laurin & Klement | Leesdorfer | Linser | Lohner | Lohner-Porsche | MAG | Maja | Mars | Marta | Müller | MWF | Nesselsdorf | Neuhaus & Pauer | Niesner | Omega | Orion | PAT-PAF | Perfekt | Phoenix | Praga | Premier | Puch | Rába | RAF | Reform | Regent | Röck | Rösler & Jauernig | Simmeringer | Spitz | Thein & Goldberger | Theyer & Rothmund | Torpedo | Turicum | Věchet | Velox | WAF | Walter | Weiser | Wiener Automobil | Wohl Mag | Wyner | Zimmermann

Flag of Austria.svg.png Itävaltalaisia automerkkejä

Nykyisiä merkkejä:
Ehline | KTM

Entisiä merkkejä:
Amilcar | Austro-Daimler | Austro-Fiat | Austro-Grade | Austro-Rumpler | Austro-Tatra | Avis | Baja | Barth & Köhler | Custoca | Denzel | Eos | ESA | Felber | Fuchs | Gloria | Gloriette | Gräf & Stift | Gräf-Ford | Grofri | Herz & Schröter | Jamos | Kral | Krauseco | Ledl | Libelle | Linett | Meister | Monos | Perl | Puch | Ru-An | Stella | Steyr | Steyr-Fiat | Steyr-Puch | Strato | Tomaszo | U-Wagen | WAF | WD