Chevrolet Corvette (C1)

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 8. syyskuuta 2019 kello 15.37 – tehnyt Fuller (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Chevrolet Corvette
(C1)
Chevrolet Corvette 1953.jpg
Valmistaja ja valmistusmaa General Motors Corporation,
Chevrolet-divisioona
Flag of the United States.svg.png USA, Michigan, Flint
Missouri, St. Louis [1]
Valmistusaika 19531962
Luokka Urheiluauto
Kori 2-ovinen roadster
Suunnittelija Harley Earl [2]
Pohjalevy
Moottori R6, V8
Iskutilavuus 235 – 327 cid
(3900 – 5400 cm3)
Teho 150 – 360 hv (SAE)
Voimanvälitys Takaveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus
Kulutus
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka
Edeltäjä
Seuraaja Chevrolet Corvette (C2)
Saman luokan autoja

Pääartikkeli: Chevrolet Corvette

Ensimmäisen sukupolven Corvette tuli myyntiin mallivuoden 1953 lopulla ja sitä valmistettiin mallivuoden 1962 loppuun, eli kyseisen vuoden heinäkuuhun asti.

Yleistä

Pitääkseen kustannukset kurissa, suunnittelutiimin pääinsinööri Robert F. McLean käytti alustana ja tekniikkana jo olemassaolevia komponentteja, jotka olivat käytössä mallivuosien 1949–54 Chevrolet-henkilöautoissa. Voimalinja ja ohjaamo tuotiin mahdollisimman taakse, jolloin saavutettiin kohtuullisen hyvä, 53%–47% painojakauma.[3] Corvettella oli oma runko, jonka akseliväli on 102 tuumaa (2590 mm.

Corvetten voimanlähteenä toimi sama 235-kuutiotuumainen (3,8 l), kuusisylinterinen "Blue Flame" -rivimoottori, kuin merkin muissakin malleissa. Eroina vakiomoottoriin olivat Corvetten moottorin korkeampi puristussuhde, kolme Carter-sivuimukaasutinta. Kovat venttiilinnostajat tulivat 235-6-moottorin Thrift-King-versiosta ja korkeammalla nostolla oleva nokka-akseli 261-6 "truck"-moottorista. Näillä keinoilla vakiomallin Blue Flamen 136 SAE hv:n teho saatiin nostettua 150 SAE hv:aan. Joissain lähdetiedoissa olevat maininnat siitä että vaihteistoksi valittiin 2-portainen Powerglide-automaatti manuaalivaihteiston sijasta, johtuivat siitä ettei Chevroletilla olisi ollut riittävän vahvaa manuaalivaihteistoa 150-hevosvoimaisen moottorin perään, voidaan kuitata roskapuheena. Koska Chevrolet valmisti myös hyötyajoneuvoja useaan eri painoluokkaan, yhtiön valikoimasta takuuvarmasti olisi löytynyt sovelias vaihteisto ja kytkin. Todennäköisempi syy vuonna 1950 esitellyn Powergliden valinalle on, että se edusti uutta ja modernia suunnittelua ja oli kuitenkin yhtiön vakiokomponentteja. Näinollen se kävi uuden automallin vaihteistoksi paremmin kuin hyvin.[4]

Lähteet

  1. About Corvette – National Corvette Museum, Viitattu: 7. syyskuu 2019.
  2. Scott Kolecki: C1 Corvette – “Birth Of A Legend” – The Ultimate Guide, 20. tammikuu 2017. Viitattu: 7. syyskuu 2019.
  3. Tom Falconer: Original Corvette, 1953-62. MotorBooks International. ISBN 9781610591317. Teoksen verkkoversio (viitattu 8. syyskuu 2019).
  4. K. Scott Teeters: 1953 Chevrolet Corvette Blue Flame Six - "Corvette's First Engine" – Super Chevy, 20. helmikuu 2014. Viitattu: 8. syyskuu 2019.
  5. 1954 Chevrolet Corvette "Bubbletop" Roadster – RM Sotheby's, 21. syyskuu 2018. Viitattu: 8. syyskuu 2019.