Ajoneuvoyhdistelmä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ajoneuvoyhdistelmä on vetoautosta ja yhdestä tai useammasta perävaunusta tehty ajoneuvojen yhdistelmä.

Autojen kuljetukseen tarkoitettu yhdistelmä

Ajoneuvoyhdistelmä voi tarkoittaa:

  • kuorma-autosta sekä yhdestä tai useammasta perävaunusta muodostettua yhdistelmää
  • henkilöautosta sekä kevytperävaunusta muodostettua yhdistelmää
  • traktorista ja perävaunusta muodostettua yhdistelmää.

Puheessa viitataan usein yhdistelmään, jossa kuorma-auto on vetoautona. Nimitystä rekka käytetään usein virheellisesti ja sitä näkee käytettävän asiayhteydestä riippuen kuvaamaan mitä tahansa ajoneuvoyhdistelmää tai jopa pelkkää kuorma-autoa.

Yhdistelmiä, joissa vetoautona toimii kuorma-auto on kahta päätyyppiä: puoliperävaunu- ja täysperävaunuyhdistelmä. Käytännössä kaikkien raskaiden ajoneuvoyhdistelmien kuljettamiseen vaaditaan CE-luokan ajokortti. Nyky säännösten mukaan pelkällä C-luokan ajokortilla ei saa tyhjää yhdistelmää kuljettaa.

Raskaan ajoneuvoyhdistelmän käytännössä ainoa käyttötarkoitus on tavaroiden kuljetus paikkojen välillä.

Yhdistelmätyypit

Yhdistelmät voidaan jakaa karkeasti kahteen yhdistelmätyyppiin. Nämä ovat moduuliyhdistelmät sekä kaikki näihin kuulumattomat. Moduuliyhdistelmillä tarkoitetaan rakenteellisesti yli 22,00 m pitkiä täysperävaunuyhdistelmiä ja yli 16,50 m puoliperävaunuyhdistelmiä. Moduuliyhdistelmien maksimipituus on 25,25 metriä. Yli 22,00 metriä pitkissä yhdistelmissä pitää olla ABS-jarrut. Suomi ja Ruotsi ovat ainoat Euroopan unionin maat jotka sallivat näiden liikkumisen. Ainakin Hollannissa ja Iso-Britanniassa on näitä testikäytössä. Muuallakin Euroopassa on paineita pidempien yhdistelmien käyttöön ottamiseksi. Suomessakin on tutkittu kuljetusliikenteen tehostamista erikoispitkillä HCT (High Capacity Transport) -yhdistelmillä.


Täysperävaunuyhdistelmä

Täysperävaunuyhdistelmän vetoautona toimii vetokidalla varustettu kuorma-auto. Kuorma-auton vetokitaan on liitettynä varsinainen perävaunu. Tämän yhdistelmän virallinen nimitys on auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmä. Yhdistelmää kutsutaan myös nimillä täysperä tai täysperävaunuyhdistelmä. Yhdistelmän maksimipituus on 22,00 metriä. Moduulirakenteisen täysperävaunuyhdistelmän maksimipituus on 25,25 metriä. Täysperävaunullisen yhdistelmän suurin sallittu kokonaismassa on 60 tonnia mikäli yhdistelmässä on vähintään 7 akselia. Kuormatilan maksimipituus on moduuliyhdistelmässä 21,42 metriä. Joissakin Etelä-Euroopan maissa täysperävaunuyhdistelmän suurin sallittu kokonaispaino on 40 tonnia viidellä akselilla.

Täysperävaunuyhdistelmä voidaan tehdä myös kuorma-autosta, apuvaunusta ("dollysta") ja puoliperävaunusta. Apuvaunu on erikoisrakenteinen keskiakseliperävaunu jonka päälle on asennettu vetopöytä. Vetopöydän päälle saadaan kytkettyä mikä tahansa puoliperävaunu.

Puoliperävaunuyhdistelmä

Puolikas ja säiliö

Puoliperävaunudistelmän vetoautona toimii vetopöydällä varustettu kuorma-auto. Vetopöydän päälle kytketään puoliperävaunu. Puoliperävaunun vetoautoa kutsutaan usein nimillä rekanveturi tai rekanvetäjä. Puoliperävaunuyhdistelmää kutsutaan usein nimillä puolikas tai rekka. Puoliperävaunuyhdistelmän suurin sallittu pituus on 16,50 metriä ja suurin sallittu kokonaispaino on 48 tonnia kuudella akselilla. Etelämpänä euroopassa puoliperävaunuyhdistelmän suurin sallittu kokonaismassa on 40 tonnia viidellä akselilla.

...jatkettuna keskiakseliperävaunulla

Puoliperävaunuyhdistelmään on mahdollista liittää keskiakseliperävaunu. Näin saatavaa moduuliyhdistelmää koskevat samat koko- ja painorajoitukset kuin moduulirakenteista täysperävaunuyhdistelmää. Tämän yhdistelmän epävirallinen kutsumanimi on lusikka-haarukka sen liukkaalla ikävien taipumusten vuoksi. Tätä yhdistelmää koskevat samat rajoitukset kuin muitakin moduuliyhdistelmiä.

...jatkettuna puoliperävaunulla

Puoliperävaunuyhdistelmän ensimmäisen puoliperävaunun päälle on mahdollista kytkeä toinen puoliperävaunu. Tällöin ensimmäiseen puoliperävaunuun pitää olla asennettuna vetopöytä. Tämä yhdistelmä on Suomessa hyvin tuore tuttavuus ja sille ei ole vakiintunut vielä kutsumanimeä. Yhdistelmää kutsutaan Ruotsissa nimillä B-juna ja linkki. Tätä yhdistelmää koskevat samat rajoitukset kuin muitakin moduuliyhdistelmiä.

...jatkettuna varsinaisella perävaunulla

Puoliperävaunuun voidaan liittää myös varsinainen perävaunu toiseksi perävaunuksi. Tätä yhdistelmää kutsutaan täysperävaunurekaksi. Niitä ei saa Suomessa käyttää enää vuoden 2007 jälkeen. Tätä yhdistelmää koskevat samat rajoitukset kuin muitakin moduuliyhdistelmiä.

Auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä

Yhdistelmän vetoautona toimii vetokidalla varustettu kuorma-auto. Tähän on kytketty keskiakseliperävaunu. Yhdistelmän suurin sallitty pituus on 18,75 metriä. Yhdistelmän suurin sallittu kokonaismassa on 44 tonnia. Tätä Suomessa melko harvinaista yhdistelmää käytetään yleisemmin Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuvassa liikenteessä. Etelämmäs Eurooppaan ajettaessa suurin sallittu kokonaismassa on 40 tonnia.

Perävaunutyypit

Perävaunu on erikoisrakenteinen, hinattava ajoneuvo. Perävaunussa ei ole liikkumiseen vaadittavaa voimansiirtoa. Perävaunuja koskevat samat leveys- ja korkeusrajoitteet kuin kuorma-autoja.

Varsinainen perävaunu

Yleisin Suomessa käytetty perävaunutyyppi.

Vähintään kaksiakselinen perävaunu. Akseleista vähintään yksi (yleensä 2 tai 3) sijaitsee perävaunun takaosassa. Yleensä akselit ovat ohjaamattomia. Ilmaan nostettavat ns. teliakselit ovat melko harvinaisia perävaunuissa. Perävaunun etuosassa on yksi tai kaksi ohjaavaa akselia,jotka kääntyvät vaakatasossa vapaasti perävaunuun nähden. Etuakseleiden etupuolelle on kiinnitetty jäykkä, pystysuunnassa nivelöity vetoaisa joka taas kiinnitetään kuorma-auton vetokitaan. Vetoaisa seuraa vetoauton liikkeitä jolloin etuakseli(t) kääntyvät vetoaisan mukana.

Puoliperävaunu

Vähintään yksiakselinen perävaunu, jonka kaikki akselit sijaitsevat perävaunun takaosassa. Usein takana on kolme akselia, jotka ovat yleensä varustettu "ykköspyörillä". Perävaunun etuosassa on vetotappi jonka avulla perävaunu kiinnitetään vetopöytään. Perävaunun etuosan paino makaa vetopöydän päällä. Puoliperävaunu on yleinen maitten välisessä liikenteessä. Koska nämä ovat yleensä standardimittaisia on yleistä että vetoauton omistava yritys ei omista vedettävää kärryä tai kärry voi olla jonkin muun maan rekisterissä. Esimerkki normaalista toiminnasta on tyhjän kärryn kuormaus Suomessa, pelkkä kärry kuormataan laivaan ja Saksassa joku toinen auto hakee lastatun kärryn satamasta.

Puoliperävaunua kutsutaan usein nimillä irtoperä, puolikas tai rekka. Puoliperävaunun saa kytkettyä perinteiseen suomalaiseen vetokidalliseen kuorma-autoon ns. dollyllä.

Keskiakseliperävaunu

Vähintään yksiakselinen perävaunu, jonka akselit sijaitsevat perävaunun keskellä. Perävaunussa on kiinteä, nivelöimätön vetoaisa jonka avulla se kiinnitetään vetävään kuorma-autoon. Perävaunun jokaisessa kulmassa on yleensä tukijalka, joiden avulla perävaunu saadan tuettua kun se irroitetaan vetoautosta.

Muualla maailmassa

Australiassa saa vetää kolmea lavettia yhden nupin (vetopöydällä varustetun rekkaveturin) perässä kokemusperäisellä luvalla.

Joissakin Yhdysvaltain osavaltiossa saa yhdellä rekanveturilla vetää kahta puoliperävaunun perään apuvaunulla kytkettyä puoliperävaunua.

Lähteet

Linkkejä

Lähde