|
|
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| − | '''Rivi-4''' tai rivinelonen (I4) on [[polttomoottori]], jossa on 4 [[sylinteri]]ä sijoitettuna yhteen riviin. Tämä konstruktio on kaikista yleisin autojen moottoreissa aina 2 litran iskutilavuuteen asti.
| + | Kw1UUg <a href="http://fvnhqknwxppi.com/">fvnhqknwxppi</a>, [url=http://ngebuarkjslo.com/]ngebuarkjslo[/url], [link=http://tyeruxpogftd.com/]tyeruxpogftd[/link], http://qhjyepshutmi.com/ |
| − | | |
| − | Rivinelonen ei ole ns. tasaisesti käyvä konstruktio. Kaikissa polttomoottorityypeissä kaksi [[mäntä]]ä on aina liikkeessä ylös kun taas toinen pari liikkuu alas. Rivinelosessa on männän nopeus suurempi 180 asteen osalta iskun yläosassa kuin 180 asteen osalta männän alaspäin olevassa liikkeessä. Tämä johtaa toisen asteen harmooniseen epätasapainoon, joka on kuitenkin siedettävää tasoa pienissä, hiukan tehottomammissa moottoreissa. Kun iskutilavuutta ja tehoa lisätään värinät lisääntyvät. Suurin osa rivinelosista luottaa moottorin kiinnityskumien värinää poistavaan vaikutukseen. Nykypäivänä jos värinät käyvät liian suuriksi voidaan käyttää [[tasapainotusakseli|tasapainotusakseleita]]. 4-sylinterinen moottori tarvitsee kaksi tasapainotusakselia, jotka pyörivät kaksi kertaa [[kampiakseli]]n nopeudella. On olemassa kuitenkin useita suurempia rivinelosia, joissa ei käytetä tasapainotusakseleita, kuten [[Citroën DS|Citroën DS 23]]:n 2347 cm<sup>3</sup> moottori. Se on johdannainen [[Citroën Traction Avant|Traction Avant]]in moottorista ja [[1948]] [[Austin_Motor_Company|Austin]] 2660 cm<sup>3</sup> moottorista, jota käytettiin [[Austin-Healey 100]]- ja [[Austin Atlantic]] -malleissa.
| |
| − | | |
| − | == Käyttö autoissa == | |
| − | | |
| − | === Huomion arvoisia rivinelosia ===
| |
| − | | |
| − | Pienin tuotannossa ollut rivi-4 oli vuonna [[1961]] [[Mazda Carol|Mazda P360 Carol]] -[[keicar]]-autossa.
| |
| − | Sen [[OHV]]-moottorin iskutilavuus oli vain 358 cm<sup>3</sup> ja se oli perinteinen, mutta pieni [[työntötanko]]moottori. Suurin osa rivinelosista on kuitenkin ollut iskutilavuudeltaan yli litran. Käytännön raja iskutilavuuden koolle voidaan sarjatuotantomoottoreissa asettaa 2,5 litran paikkeille. Suuremmat moottorit (aina 4,3 litraan asti) on nähty kilpakäytössä ja kuorma-autoissa, erityisesti [[diesel]]moottoreissa (esim. [[Mercedes-Benz]] MBE 904). Suurin nykyaikainen rivinelonen on vuoden [[1961]] [[Pontiac Tempest]]issä esitelty 3,2-litrainen (3188 cm<sup>3</sup>), joka oli johdannainen [[Pontiac]]in [[V8|V8-moottori]]sta .
| |
| − | | |
| − | 1900-luvun alussa oli olemassa suurempia moottoreita, sekä katu- että kilpakäytössä, koska iskutilavuudelle ei oltu määritelty mitään rajoituksia. Jotta saatiin yli 100 hevosvoiman tehoja valmistajat yksinkerteisesti suurensivat iskutilavuutta. Näin ollen moottoreiden iskutilavuus saattoi kasvaa yli 10 litran. Yksi suurimmista rivinelosista oli [[De Dietrich]]in 17000 cm<sup>3</sup> moottori. Sen iskutilavuus on yli kaksi kertaa suurempi kuin [[Cadillac]]in 500 [[kuutiotuuma]]n (8,2 litran) [[V8], ja sitä kuitenkin pidettiin luokkansa suurimpana 1970-luvulla.
| |
| − | | |
| − | Nämä moottorit kävivät erittäin pienillä kierroksilla niissä oli usein jopa alle 1500 maksimikierrokset ja litrateho vain 10 hv/l.
| |
| − | | |
| − | Muita huomionarvoisia rivinelosia:
| |
| − | | |
| − | * [[Ford Model T -moottori]] - Yksi laajimmin valmistetuista moottoreista
| |
| − | * [[BMC A-Series -moottori]] - Tämä moottori oli käytössä monessa keskikokoisessa autossa 1950-luvulla
| |
| − | * [[Honda E -moottori]] - Tässä käytettiin ensimmäisen kerran Hondan [[CVCC]] (Compound Vortex Controlled Combustion) -teknologiaa
| |
| − | * [[Triumph Slant-4 -moottori]] - Ensimmäinen massavalmistettu moniventtiilimoottori jota on käytetty [[Triumph]]issa ja varhaisessa [[Saab]]in [[turbo]]moottorissa
| |
| − | * [[GM Quad-4 -moottori]] - Ensimmäinen amerikkalainen moniventtiilimoottori
| |
| − | * [[Hyundai Alpha -moottori]] - Ensimmäinen Koreassa suunniteltu auton moottori
| |
| − | * [[Honda F20C -moottori]] - 240 hevosvoimaa 2,0 litran iskutilavuudesta on yksi tehokkaimmista [[Vapaastihengittävä moottori|vapaastihengittävistä moottoreista]] iskutilavuuteen verrattuna
| |
| − | | |
| − | === Historiaa === | |
| − | | |
| − | [[1913]] Jules Goux voitti [[Peugeot]] Grand Prix -kilpa-autolla [[Indianapolis 500]] -ajon.
| |
| − | Tässä autossa oli rivinelonen, jonka oli suunnittelut Ernest Henry. Henry oli työskennellyt aikaisemmin Marc Birkigtin kanssa suunnittellakseen [[Hispano Suiza]]an moottoria. Hispanon 4-sylinterisessä moottorissa oli kaksi yläpuolista [[nokka-akseli]]a, puolipallon muotoiset [[palotila]]t ja 4 [[venttiili]]ä per sylinteri. Hispanon päätestaaja Zucarelli kuitenkin myi designin Peugeotille. Birkigt haastoi "varkaan" oikeuteen ja voittikin jutun. Design jäi kuitenkin Peugeotille.
| |
| − | | |
| − | Peugeot myytiin amerikkalaiselle kilpa-autoilijalle "Wild Bob" Burmanille, joka rikkoi moottorin vuonna [[1915]]. Kun Peugeot ei kyennyt toimittamaan uutta moottoria ensimmäisen maailmasodan aikana, Burman pyysi Harry Milleriä rakentamaan uuden moottorin. John Edwardin ja Fred Offenhauserin kanssa, Harry Miller loi uuden Peugeot-perustaisen rivinelosen. Tämä oli ensimmäinen versio moottorista, joka dominoi Indianapolisin ajoja aina vuoteen [[1976]], Miller-merkin ja myöhemmin Offenhauser merkin alla. Moottori oli hyvin merkityksellinen kilpamoottoreille koska siinä käytettiin ensimmäisen kerran [[DOHC]]- ja 4 venttiiliä/sylinteri -rakennetta. Ensimmäinen DOHC-katuauto oli vasta vuoden [[1925]] [[Alfa Romeo]] 6C. Rakenteesta on tullut nykypäivän autojen "standardi".
| |
| − | | |
| − | Toinen merkittävä moottori kilpa-autoilun historiassa oli [[Ferrari]]n rivinelonen, jonka suunnitteli Aurelio Lampredi. Moottori oli alunperin rakennettu 2-litraiseksi [[Formula 2]] -moottoriksi Ferrari 500:seen. Se kuitenkin suureni 2,5 litran kokoon kilpaillakseen [[Formula 1]]:ssä (Ferrari 626). Urheiluautokilpailuihin sen koko kasvoi aina 3,4 litraan asti [[Ferrari 860 Monza]] -mallissa.
| |
| − | | |
| − | Coventry Climaxin rivinelonen oli myös menestyksekäs. Sen oli alunperin suunnitellut Walter Hassan 1,5-litraiseksi Formula 2 -moottoriksi. Moottori kasvoi kuitenkin 2.495 cm<sup>3</sup> iskutilavuuteen, jolla voitettiin sitten [[Formula 1]] -luokan maailmanmestaruus Cooperin korilla varustetulla autolla.
| |
| − | | |
| − | ----
| |
| − | | |
| − | {{Moottorityyppi}}
| |
| − | | |
| − | {{enWikipedia|Straight-4}}
| |
| − | | |
| − | [[Luokka:Moottorit]]
| |
