Volvo 360

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Volvo 360
Volvo 360
Valmistaja ja valmistusmaa Volvo Car BV,
Flag of the Netherlands.svg.png Alankomaat
Valmistusaika 19831989
Luokka C-segmentti
Kori 3- ja 5-ovinen hatchback
4-ovinen sedan
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori R4
Iskutilavuus 1986–1998 cm3
Teho 68–85 kW
Voimanvälitys Takaveto
Kiihtyvyys 10,3–15 s (0–100 km/h)
Huippunopeus 170–185 km/h
Kulutus 7,3–9,4 l/100 km (yhd.)
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka 19.000 € (1990)
Edeltäjä Volvo 34x
Seuraaja Volvo 440
Volvo 460
Saman luokan autoja Nissan Bluebird


Yleistä[muokkaa]

Volvo 360 oli ulkoisesti identtinen 340-mallin kanssa, myös 360 mallia sai konttiperäisenä. 360:sen tekniikka koostui Volvon omista 2-litraisista moottoreista joita oli B19A, B200K (kaasutin) ja B19E, B200E, B200F (ruisku). Vaihteistona oli joko 4-vaihteinen M45R (vanhemmat) tai 5-vaihteinen M47R (uudemmat). Myöhemmin 5-vaihteisesta vaihteistosta tuli markkinoille kestävämpi M47R II.

Vertailu 1988[muokkaa]

Volvo 360 GL Injection sijoittui Tuulilasin 3/1988 9 auton vertailussa toiseksi viimeiseksi (8./9). Talviajo-ominaisuudet ovat heikohkot (13/20), ja Volvo ei ole mukava (7/10). Suuntavakavuus on ryhmän heikoin (6/10). Ajo-ominaisuudet ovat ryhmän huonoimmat (26/40). Ohjaus toimii ryhmän parhaiten (10/10). [1]

Vertailu 1987[muokkaa]

Volvo 360 GL Injection sijoittui Tekniikan Maailman 10/1987 vertailussa kahdeksannelle sijalle kymmenestä autosta (8./10). Vertailun muut autot olivat 1-2. Toyota Camry 1,8 XL, 1-2. Volkswagen Jetta GT 1.8, 3. Nissan Bluebird 2.0 SGX, 4. Saab 900 Sedan, 5-6. Mitsubishi Galant GL 2.0, 5-6. Opel Ascona 2,0i GL, 7. Mazda 626 2,0 Sedan GLX, 8. Volvo 360, 9. Ford Sierra 2.0 GL ja 10. Honda Accord LX 2.0.

Ajo-ominaisuudet ovat hyvät (9/10) ja käsiteltävyys on erinomainen (10/10), mutta muut arvosanat olivat väliltä 6–8/10. Sisätilat ovat ahtaat, ryhmän ahtaimmat (6/10). Myös tavaratila on pieni. Kulutus on 360:n heikkous, se kuluttaa melko paljon bensiiniä, ryhmän eniten (tasainen nopeus 50 km/h, 80 km/h 7,4 l/100 km ja 100 km/h 8,7 l/100 km) tai 2. eniten (6/10). [2]

Vertailu 1985[muokkaa]

Volvo 360 GLT voitti jaetusti Tekniikan Maailman 20/1985 8 auton vertailun (1-3./8). Volvo 360 GLT maksoi Suomessa vuonna 1985 104 800 markkaa.

Sisätilat ovat kokonaisuutena ahtaat (6/10). Takatilat ovat ahtaat (BMW 3-sarjan tasoa) ja myös takaoven oviaukko on turhan ahdas. Takaovet eivät avaudu tarpeeksi. Mukavuustaso on tyydyttävä (8/10). Varustetaso on tyydyttävä (8/10): sähköisiä ikkunannostimia ei ole ja myös keskuslukitus puuttuu.

Ajo-ominaisuudet ovat maantiellä kiitettävät (10/10), ja myös käsiteltävyys on kiitettävää tasoa (10/10). Auto on ketterä. Ohjaus ja jarrut toimivat hyvin. Vaihteensiirto on kuitenkin kankea ja häiritsevän raskas.

R4-ottomoottorin iskutilavuus on 1986 cm³. Sylinterin mitat ovat 88,9 × 80 mm. Teho 85 kW /5700 ja vääntömomentti 160 Nm /4200. Vaihteistossa on viisi vaihdetta, jotka kaikki on synkronoitu.

Tekniikan Maailma 20/1985 mittasi Volvo 360 GLT:n (85 kW, 1130 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 3,6 sekuntia, 0–80 km/h 7,2 sekuntia, 0–100 km/h 10,8 sekuntia ja 0–120 km/h 15,7 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 185 km/h. [3]

Talviautovertailu 1984[muokkaa]

Volvo 360 GLS sijoittui Tekniikan Maailman 3/1984 20 auton talviautovertailussa sijalle 17 (17./20). Talviajo-ominaisuudet ovat kohtalaiset (16/20), ja ryhmän takavetoisten parhaat, korjaa itse luistonsa. Jarrut ovat melko hyvät (8/10), jarrutusmatka jäisellä pinnalla 80–0 km/h on noin 90 metriä. Etenemiskyky on heikko (7/20). Etuistuimissa on lämmitys. Lämmityslaite on heikohko (10/20). [4]

Lämmityslaitevertailu 1985[muokkaa]

Volvo 360 GLE sijoittui Tekniikan Maailman 3/1985 lämmityslaitevertailussa sijalle 21-22 (36 autosta). 21 autossa on istuinlämmitys ja niistä Volvon istuinlämmitys toimii tyydyttävästi (7/10). Alkuvuosina Pikku-Volvon lämmityslaite toimi kehnosti. [5]

Vertailu 1983[muokkaa]

Volvo 360 GLE voitti Tekniikan Maailman 18/1983 seitsemän auton vertailun (1./7). Se maksoi 114 500 markkaa eli Volvo oli vertailun selvästi kallein auto.

Ajo-ominaisuudet ovat kohtalaisen hyvät (9/10), mutta ongelmana on takapyörien huono pito nopeassa kaarreajossa. Kori myös huojahtelee. Jarrut ovat tehokkaat (15/15). Volvo on ketterä. Etuistuimet ovat hyvät. Sisätilat ovat luokassaan ahtaat (5/10). Kulutus on korkeahko. [6]

1986 cm³ 4-sylinterinen rivimoottori. Sylinterin mitat ovat 88,9 × 80 mm. Suurin teho 85 kW ja suurin vääntömomentti 160 Nm. Vaihteita on viisi, jotka kaikki on synkronoitu.

Tekniikan Maailma 18/1983 mittasi Volvo 360 GLE:n (85 kW, 1130 kg) kiihtyvyydeksi 0-50 km/h 3,7 sekuntia, 0-80 km/h 7,7 sekuntia, 0-100 km/h 11,6 sekuntia ja 0-120 km/h 17,2 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 185 km/h.

Kehitys[muokkaa]

  • 1979: Viisiovinen kori
  • 1984: Neliovinen porrasperä kori
  • 1985: Facelift

Varustelusta[muokkaa]

  • GL
  • GLS
  • GLi
  • GLE
  • GLT

Varusteita eri malleissa[muokkaa]

360-malleissa aina 5-vaihteinen manuaalivaihteisto, kierroslukumittari(poislukien perusmallit joissa kello) ja penkinlämmitin kuskille 85-> ja apukuskille 87->, etuovissa säilytyslokerot.

  • 360 GL: perusmalli, aina kaasutinkoneella
  • 360 GLS:
  • 360 GLi: Suomessa kaikki 19891990 mallit B200F koneella, ohjaustehostin ja keskuslukko kuuluivat "yleiseen" varustetasoon ja pehmustetut etuniskatuet
  • 360 GLE: ruiskukone(riippuen vientimaasta), sumuvalot edessä, maalatut puskurit(ei vanhemmissa kuin -85), kromilistat ikkunoiden ympärillä, 13" tai 14" alumiinivanteet, pehmustetut niskatuet myös takana, oviverhoilut ja penkit eri kuosia kuin alemmissa malleissa, värilasit, metalliväri (markkinoilla vuoteen 1989 asti)
  • 360 GLT: ruiskukone, etu ja takaspoilerit, kaikki verhoilut eri kuosia kuin alemmissa malleissa, 14"-alumiinivanteet, madallettu -20mm tehtaalla, jäykempi jousitus, pehmustetut etuniskatuet ja värilasit, metalliväri

Tekniikka[muokkaa]

De Dion-tyyppinen taka-akseliston tuenta. Vaihdelaatikko on sijoitettu taka-akselille, joka muodostaa voimansiirron heikoimman lenkin, liitoksen jolla yhdistetään kardaani ja vaihdelaatikko toisiinsa, mutta onneksi tehokkaimmissa Volvon 2-litraisilla koneilla varustetuissa malleissa liitos on tehty kunnon raudasta, joka tosin sekään ole ikuinen mutta on se parempi kuin alumiininen kardaani joka on Renaultin koneilla varustetuissa malleissa.

Moottorit[muokkaa]

Kaikki moottorit ovat Volvon omia nelisylinterisiä.

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö Huom
2.0 R4 B19A 1986 cm3 68 kW (92 hv) @ 5400 r/min 152 Nm @ 3300 r/min Solex 175CD-2 SE kaasutin
2.0 R4 B19E 1986 cm3 85 kW (115 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min Bosch K-Jetronic
2.0 R4 B200K 1986 cm3 75 kW (101 hv) @ 5700 r/min 160 Nm @ 3300 r/min Solex Cisac 34-34 Z11 kaasutin
2.0 R4 B200E 1986 cm3 85 kW (115 hv) @ 5700 r/min 160 Nm @ 3600 r/min Mallisarjan tehokkain moottori
Bosch K-Jetronic
2.0 R4 Kat B200F 1986 cm3 80 kW (110 hv) @ 6000 r/min 150 Nm @ 4200 r/min Lambdalla vuosina 1988-89
Bosch LH-Jetronic

Mitat[muokkaa]

Malli Hatchback Sedan
Pituus 4320 mm 4430 mm
Leveys 1660 mm
Korkeus 1430 mm 1392/1430 mm
Akseliväli 2395 mm
Raideleveys (e/t) 1370/1400 mm
Omamassa 950–1110 kg 980–1120 kg
Polttoainesäiliö 57 l
Tavaratila 352 l 362 l

Katso myös[muokkaa]

Linkkejä[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  1. Tuulilasi 3/1988
  2. Tekniikan Maailma 10/1987
  3. Tekniikan Maailma 20/1985
  4. Tekniikan Maailma 3/1984
  5. Tekniikan Maailma 3/1985
  6. Tekniikan Maailma 18/1983