Volvo 140

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Volvo
142 / 144 / 145
Volvo 144.JPG
Valmistaja ja valmistusmaa Volvo Cars,
Torslanda, Flag of Sweden.svg.png Ruotsi
CKD-sarjoina:
Gent, Flag of Belgium.svg.png Belgia
Halifax, Flag of Canada.svg.png Kanada
Melbourne, Flag of Australia.svg.png Australia
Shah Alam, Flag of Malaysia.svg.png Malesia
Valmistusaika 19661974
Luokka Ylempi keskiluokka
Kori 2- ja 4-ovinen sedan
5-ovinen farmari
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori R4
Iskutilavuus 1778 – 1986 cm3
Teho 55 – 98 kW
Voimanvälitys takaveto
Kiihtyvyys 14,6 – 15,3 s
(0–100 km/h)
Huippunopeus 150 – 153 km/h
Kulutus 10 l/100 km (yhd.)
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka
Edeltäjä Volvo Amazon
Seuraaja Volvo 240-sarja
Saman luokan autoja Mercedes-Benz W115
Alfa Romeo Giulia
Peugeot 404
Ford Zodiac


140-sarja on ruotsalaisen Volvo Personvagnar AB:n vuosina 1966 – 1974 valmistama ylemmän keskiluokan mallisarja. Siihen kuuluivat kaksiovinen sedan-malli P 142, neliovinen P 144 sekä viisiovinen farmari- eli Volvon nimeämänä kartanomalli (herrgårdsvagn), P 145.

Volvo Amazonin korvaajaksi suunniteltu malli sai ensiesittelynsä 17. elokuuta 1966, samanaikaisesti Göteborgissa, Kööpenhaminassa, Oslossa ja Helsingissä pidetyissä tilaisuuksissa. Amazonia ja 140-sarjaa valmistettiin rinnakkain vielä neljän vuoden ajan ja sen korvasi vuonna 1974 markkinoille tullut 240-sarja.

Yleistä[muokkaa]

Kirjain "P" tuli ruotsinkielen henkilöautoa tarkoittavasta sanasta personvagn, mutta autojen markkinoinnissa käytettiin ainoastaan kolminumeroista mallitunnistetta. 140-sarjan myötä Volvon käyttämä kolmenumeroinen mallitunnus sai uuden merkityksen; 144-mallitunnuksen numero 1 ilmaisi että kyseessä on ensimmäinen mallisarja, seuraava numero kertoi moottorin sylinterien lukumäärän ja kolmas numero korimallin ovien lukumäärän.

Volvo 140-sarja oli valmistajalleen monella tavoin hyvin merkittävä malli. Sen perusdesign kantoi, lievin muutoksin, 240-sarjassa aina 1990-luvun alkuvuosiin asti. Mallin CKD-sarjoina Ruotsin ulkopuolella tapahtunut valmistus loi pohjan Volvon kansainvälistymiselle. 140-sarjaa CKD-kiteistä valmistaneista yhtiöistä lähes kaikista tuli myöhemmin Volvo Carsin tytäryhtiö ja "oikea" autotehdas. Lisäksi 140-sarja sementoi Volvon maineen turvallisuusinnovaatioihin panostavana ajoneuvovalmistajana, jonka kehittämien ratkaisujen pohjalta esim. Yhdysvaltain liittovaltion liikenneturvallisuusvirasto NHTSA (National Highway Traffic Safety Administration) laati omat standardinsa.

Ruotsalainen autoilun aikakauslehti Teknikens Värld nimesi 144:n vuoden autoksi vuonna 1966.

Mallivuoden 1967 lopulla tuotantoon otettiin 2-ovinen sedan-malli 142, jota valmistettiin ensimmäisen tuotantovuotensa aikana 1500 kappaletta. Vuonna 1968 Volvo toi markkinoille kuusisylinterisen ja paremmin varustellun mallin 164, joka käytti samaa peruskoria 140-sarjan kanssa ja siksi se usein luetaankin 140-sarjaan kuuluvaksi. Vuonna 1968 140-sarjaan lisättiin myös kartanomalli 145 ja tästä korimallista muokattiin vakiomallia korkeammalla tavaratilalla varustettu 145 Express, jonka oli määrä korvata korimalliltaan ikääntyvä Volvo Duett.

Koeajo 1967[muokkaa]

Volvo 144 S maksoi Suomessa vuonna 1967 19 600 markkaa. Auto oli luokassaan kallis. TM:n mielestä Volvon ulkonäkö on vanhahtava, persoonaton ja epämuodikas, mutta ajaton.

Ajo-ominaisuudet ovat suhteellisen vakaat, mutta Volvo on herkkä sivutuulelle, koostaan huolimatta. Jousitus on epämukavan kova. Toistuvissa epätasaisuuksissa auto jopa hyppelee ja liikkuu sivuttain, mihin vaikuttavat myös isot renkaat. Kääntöympyrä on pieni. Edessä ja takana ovat levyjarrut ja jarrut ovat tehokkaat.

Istuimet ovat hyvät, mutta pääntukia ei ole. Takatilat ovat ahtaat kolmelle, kaksi mahtuu hyvin. Ohjauspyörä on iso, 42 cm, kierroksia on 4. Suoja- eli turvavyöt ovat vakiovaruste, mutta niiden käyttö on hankalaa. Melutaso on 89,1 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 67 dB edessä ja 66 dB takana.

1780 cm³ moottorin sylinterin mitat ovat 84,14 × 80 mm eli moottori on lyhytiskuinen. Suurin teho on 73,5 kW /5600 (DIN, 100 hv, liioitteleva SAE-bruttoteho 115 hv) ja suurin vääntömomentti 145 Nm /3500 DIN (14,8 kpm). Liioitteleva SAE-bruttovääntömomentti on 15,5 kpm. Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja.

Tekniikan Maailma 2/1967 mittasi Volvo 144 S:n (73,5 kW, 1195 kg) kiihtyvyydeksi 0-50 km/h 3,9 sekuntia, 0-80 km/h 8,9 sekuntia, 0-100 km/h 14,6 sekuntia ja 0-120 km/h 22,2 sekuntia. Huippunopeus 150,2 km/h (TM). Kulutus on noin 9-13,5 litraa superbensiiniä /100 kilometrillä.

Vertailu 1973[muokkaa]

Volvo 144 sijoittui Tekniikan Maailman 3/1973 7 auton vertailussa sijalle neljä (4./7). Volvo 144 maksoi Suomessa vuonna 1973 33 800 markkaa, auto oli vertailun kallein.

Etuistuimissa on pääntuet, mutta istuimen sivutuki saisi olla parempi. Takatilat ovat kolmelle ahtaat ja epämukavat. Käsijarrun kahvan sijainti on huono. Mittarit ovat pyöreät, mutta eivät kovin selkeät. Hallintalaitteet ovat raskaat. Näkyvyys on hyvä. Lämmitys ja tuuletus toimivat hyvin. Tavaratila on iso, mutta varapyörä on sen oikeassa laidassa suojattomana.

Ajo-ominaisuudet ovat johdonmukaiset, mutta suuntavakavuus on heikko ja auto on herkkä sivutuulelle. Takajousitus ei kanna kunnolla täyttä kuormaa, jolloin perä painuu ja jousitus pohjaa helposti. Jarrut ovat raskaskäyttöiset, jarrutusmatka 100-0 km/h 47,7 m.

1990 cm³ moottorin sylinterin mitat ovat 88,9 × 80 mm. Suurin teho on 73,5 kW /5300 (DIN, 100 hv) ja suurin vääntömomentti 152 Nm /3500 DIN (15,5 kpm). Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja.

Tekniikan Maailma 3/1973 mittasi Volvo 144:n (73,5 kW, 1230 kg) kiihtyvyydeksi 0-50 km/h 3,7 sekuntia, 0-80 km/h 8,4 sekuntia, 0-100 km/h 13,7 sekuntia, 0-120 km/h 20,9 sekuntia ja 0-140 km/h 38,7 sekuntia.

Design[muokkaa]

Ensimmäisenä mallina markkinoille tuotu 144 on suoralinjaisine muotoineen ja suurine ikkunapinta-aloineen, Amazoniin ja vuoteen 1969 asti valmistuksessa olleeseen Duettiin verrattuna, oman aikansa moderni auto. Uuteen malliin ei Amazonista juurikaan siirtynyt piirteitä, lukuunottamatta maskia, jonka struktuurissa voi vielä nähdä Amazonin kaksiosaisen maskin ääriviivat. Päinvastoin, Amazonia päivitettiin mm. 140-sarjan mittaristolla ja etuistuimilla.

Malliston kehitys[muokkaa]

Mallivuodelle 1969 B18-moottori korvattiin suuremmalla, 2,0-litraisella B20-moottorilla ja tasavirtalaturin eli generaattorin tilalle tuli vaihtovirtalaturi eli alternaattori. Mallistoon lisättiin Volvo 164, joka jakoi 140-sarjan kanssa saman korin tuulilasista taaksepäin, mutta jonka voimanlähteenä toimi kuusisylinterinen B30-moottori. Suuremman moottorin takia jotkin alustan komponentit ovat 164-mallissa vahvempia kuin 140-sarjassa. 145 Express tuli markkinoille tälle mallivuodelle.

Vuodelle 1970 mallit saivat läpivirtaustuuletuksen; 142- ja 144-malleissa takaikkunan alle muotoiltiin poistoaukkojen rivistö ja 145-malliin lisättiin auton oikealle kyljelle, lähelle takanurkkaa, ritilän peittämä poistoaukko. 142- ja 144-mallit saivat sähkövastuslangoilla toteutetun takalsin huurteenpoiston. 145-mallin taimmainen, kaksiosainen avattava sivuikkuna vaihtui yksiosaiseksi, eikä sitä voinut enää avata.

Mallivuodelle 1971 140-sarja sai ensimmäisen kasvojenkohotuksensa, jonka mukana tulivat uuden malliset vanteet sekä uusittu keula mustalla maskilla, jossa oli Volvon tavaramerkiksi muodostuva maskin vinottain halkaiseva lista. Ulkonäön muutos koski aluksi ainoastaan 144 / 145 de Luxe- ja 144 Grand Luxe -malleja. Perustason 142 sekä ammattikäyttöön tarkoitettu 145 Express jatkoivat vanhemmalla keulalla seuraavaan mallivuoteen asti. Vuonna 1971 moottoripalettiin lisättiin korkeammalla puristussuhteella ja Boschin D-Jetronic -polttoaineensuihkutuksella varustettu B20E, jonka teho oli 120 bhp DIN. Polttoaineensuihkutuksella varustettu moottori oli mahdollista saada Grand Luxe -mallin voimanlähteeksi.

Vuonna 1972 koko 140-sarja oli varustettu uudella keulalla. Ovien ulkokahvat muuttuivat ovipellin pinnan kanssa samalla tasalla oleviin vetokahvoihin. Sisätilojen muutoksiin kuului uusi nelipuolainen ohjauspyörä, keskipaneelilla varustettu uusi kojelauta sekä uusi, lyhyempi vaihteenvalitsin, joka oli jo aiemmin otettu käyttöön 164-mallissa.

Mallivuodelle 1973 140-sarja sai toisen kasvojenkohotuksen, jonka myötä mallit saivat uuden maskin, aiempaa suurikokoisemmat suuntavilkut ja uudet takavalot. Myös sisutus uudistettiin täydellisesti; mittaristossa siirryttiin pyöreisiin näyttöihin ja katkaisijat, valokytkintä lukuunottamatta, muuttuivat läpivalaistuiksi ja keinutyyppisiksi. Kojelaudan keskelle ja päätyihin tuli raitisilmasuuttimet.

Vuonna 1974 B20E-moottoreissa sirryttiin elektronisesta Bosch D-Jetronicista mekaanisen K-Jetronicin käyttöön. Autojen kolariturvallisuutta parannettiin entisestään, tuomalla polttoainesäiliö lähemmäs taka-akselia sekä suurilla turvapuskureilla. Etuovien kolmionmalliset tuuletusikkunat poistettiin ja lasi muuttui yksiosaiseksi.

140-sarjan tuotantoluvut ovat: 412 986 2-ovista sedania, 523 808 4-ovista sedania ja 268 317 kartanomallia.

Vuonna 1974 Volvo esitteli seuraavalle mallivuodelle uuden 240-sarjan. Volvo 164 pysyi tuotannossa vuoden 1975 syyskuuhun asti.

Tekniikka[muokkaa]

140-sarjan voimalinjana toimi Amazonin vastaava, mutta uusiakin innovaatioita otettiin käyttöön, kuten esimerkiksi neljän pyörän levyjarrut. Vakiomallisen 144:n voimanlähteenä toimi sama 1,8-litrainen B18A-moottori kuin vakiomallisen Amazon 121:n, kun taas 144 S:n voimanlähteenä toimi 123 GT- ja 1800S-malleissa käytetty voimakkaampi B18B-moottori.

Vaihteistona 140-sarjassa on joko nelivaihteinen manuaali (M40), nelivaihteinen manuaali sähköisellä ylivaihteella (M41) tai kolmivaihteinen automaattivaihteisto (BW35).

Tekniset tiedot[muokkaa]

Volvo 140 1.8
(B18 A):
1.8 S
(B18 B):
2.0
(B20 A):
2.0 S
(B20 B):
2.0 E
(B20 E):
Rakenne: R4-ottomoottori, OHV
Polttoainejärjestelmä: Zenith-Stromberg
175CD25
-yläimukaasutin
2 × SU HS6
-vaakaimukaasutin
Zenith-Stromberg
175CD2SE
-vaakaimukaasutin
2 × SU HIF6
-vaakaimukaasutin
Ruiskutusjärjestelmä:
Bosch D-Jetronic (1971–74)
Bosch K-Jetronic (1974)
Iskutilavuus: 1778 cm3 1986 cm3
Teho: 55 kW (75 hv) @ 5000 r/min 74 kW (100 hv) @ 6000 r/min 60 kW (82 hv) @ 4700 r/min 74 kW (100 hv) @ 5800 r/min 91 kW (124 hv) @ 6000 r/min
Vääntömomentti: 148 Nm @ 2300 r/min 145 Nm @ 3500 r/min 163 Nm @ 2300 r/min 158 Nm @ 3500 r/min 173 Nm @ 3500 r/min
Vetotapa: Takaveto
Vaihteisto: 4-portainen manuaali M40, 4-portainen manuaali sähköisellä ylivaihteella M41, 3-portainen automaatti BW35.
Huippunopeus: 155 km/h 165 km/h 150–155 km/h 155–165 km/h 170–175 km/h
Kiihtyvyys 0–100 km/h: 16,5 s 12,5 s
Polttoaineenkulutus: 11–12 l/100 km 10–14 l/100 km

Mitat[muokkaa]

Malli Sedan Kartano
Pituus 4640 mm
Leveys 1730 mm
Korkeus 1430–1450 mm
Akseliväli 2620 mm
Tyhjäpaino 1180–1230 kg

Aiheesta muualla[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

Volvo logo.png Volvo Personvagnar AB:n (Volvo Cars) valmistamat automallit
Tuotannossa olevat mallit

S60 | S90 | V60 | V90 | XC60 | XC90

Tuotannosta poistuneet mallit

ÖV4 | PV4 | PV36 | PV51−57 | PV60 / PV61 | PV650−659 | PV800−810 | PV821−824 | PV831−834 | P210 (Duett) | PV444 | PV445 (Duett) | PV544 | P1800 (ES) | P1900 | TP21 | TR670−679 | TR701−704 | 66 | Amazon | 140-sarja | 164 | 240-sarja | 260-sarja | 262C | 340 / 360 | 440 / 460 | 480 | 740 / 760 | 780 | 850 | 940 / 960 | C30 | S40 | V40 | V50 | V60 (Y20) | S70 | V70 | C70 | XC70 | S80 | S90 / V90 (P90)

Malline:Volvo aikajana