Renault 12
Renault R12 | |
---|---|
Valmistaja ja valmistusmaa | Renault, Ranska Espanja Argentiina Turkki Slovenia, Novo Mesto (IMV) |
Valmistusaika | 1969–1999 |
Luokka | C-segmentti |
Kori | 4-ovinen sedan 5-ovinen farmari |
Suunnittelija | |
Pohjalevy | |
Moottori | R4 |
Iskutilavuus | 1289–1596 cm3 |
Teho | 54–160 hv |
Voimanvälitys | Etuveto |
Kiihtyvyys | 9,5–19,6 s (0–100 km/h) |
Huippunopeus | 130–193 km/h |
Kulutus | 11,3 l/100 km (yhd.) |
CO2-päästöt | g/km |
Hintaluokka | 19.900–26.400 € (1979) |
Edeltäjä | Renault R8 Renault R10 |
Seuraaja | Renault R18 |
Saman luokan autoja | Peugeot 304 Saab 95 |
Renault 12 tuli markkinoille 1969. Vielä vuonna 2006 Dacia jatkoi Renault 12:n perinteitä pick-up -mallin muodossa. Renault 12:a on valmistettu Ranskan lisäksi myös Argentiinassa (1994 saakka), Espanjassa ja Turkissa (v. 1999 saakka). Lisäksi tuotantoa oli Sloveniassa (1974-1977 7283 kpl), jossa valmistuksesta huolehti nykyisin Revozina tunnettu autotehdas. Ranskassa valmistus loppui 1980.
Renault 12 tuli takamoottoristen edeltäjiensä seuraajaksi syksyllä 1969. Auto oli etuvetoinen ja muotoilultaan moderni, muistutti sivuprofiililtaan Saab 99:ä ja etusäleikön koristekromi hieman Alfa Romeota. Valmistusmäärä oli 4 090 629 kappaletta.
Sisällysluettelo
Koeajo 1970[muokkaa]
Renault 12 TL oli Tekniikan Maailman 9/1970 koeajossa. Kiitosta saivat hyvät ajo-ominaisuudet, lämmityslaite ja tuuletus, alhainen kulutus sekä jarrut (varauksin). Moitteita tuli käsijarrun sijoituksesta, hitaasta ohjauksesta (3,5 kierrosta) sekä korkeasta melutasosta.
Jarrut saivat kiitosta, mutta jarrutehostin puuttui. Voimalla painamalla jarrut toimivat kuitenkin tehokkaasti. Melutaso on 100,1 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 88 dB edessä ja 86 dB takana. Läpituuletusjärjestelmä on tehokas ja sen ansiosta tuuletusikkunoita ei ole. Erilliset etuistuimet ovat miellyttäviä ja antavat hyvän sivutuen, mutta pääntukia ei ole. Etuistuinten välissä ja takaistuimen keskellä on kyynärnoja.
R4-moottorin iskutilavuus on 1289 cm³, suurin teho 40 kilowattia /5250 (DIN, 54 hv, liioitteleva SAE-bruttoteho 60 hv). Suurin vääntömomentti 94 Nm /3000 (DIN, 9,6 kpm, epätarkka SAE-luku on 9,7 kpm). Sylinterin mitat ovat 73 × 77 mm.
Ohjauspyörä on iso, 39,5 cm. Vaihteisto on täysin synkronoitu, mutta vaihtaminen alaspäin ei suju riittävän sujuvasti synkronoinnin puutteiden vuoksi. Vaihteita on neljä.
Renault 12 TL painaa 920 kiloa. Etuakselilla on 58 % painosta. Suomeen tuotaviin Renault 12-malleihin laitettiin pohjapanssari vakiovarusteeksi. Takana on jäykkä taka-akseli.
Tekniikan Maailma 9/1970 mittasi Renault 12 TL:n kiihtyvyydeksi 0-50 km/h 4,2 sekuntia, 0-80 km/h 11,1 sekuntia, 0-100 km/h 17,8 sekuntia ja 0-120 km/h 32,5 sekuntia. Huippunopeus on 143,0 km/h (TM), valmistajan mukaan 145 km/h.
Kulutus on aikansa autoksi varsin alhainen, 7-12 litraa 98-oktaanista bensiiniä /100 km. Koeajossa kului keskimäärin 11,3 litraa /100 km.
Vertailu 1970[muokkaa]
Renault 12 TL voitti Tekniikan Maailman 17/1970 etuvetoautojen vertailun (1./5). Vertailun muut autot olivat 2. Peugeot 204, 3. Austin Maxi, 4-5. Audi 60 ja 4-5. Saab 96. Renault 12 TL maksoi 14 990 mk.
Renaultin ajoasento on hyvä (8,6). Mukavissa istuimissa on kangasverhoilu, mutta kuljettajalla on suhteellisen vähän tilaa. Sisätilat ovat kohtalaiset (21,9/30). Pääntukia ei ole. Polkimet ovat liian korkealla lattiasta. Lämpömittari puuttuu, sen sijaan on volttimittari. Melutaso on raaka ja turhan korkea (7). Käsijarru on sijoitettu hankalasti. Ohjaus on hidas.
Ajo-ominaisuudet ovat ryhmän parhaat: ohjautuvuus 9,6, jousitus 9,0 ja kaarreajo-ominaisuudet 9,3/10. Kaarreajo-ominaisuudet ovat erittäin hyvät, auto on suuntavakaa ja jousitus toimii hyvin. Jarrut ovat tehokkaat, mutta raskaskäyttöiset. Jarrutusmatka 100–0 km/h on 46,6 metriä.
Tekniikan Maailma 17/1970 mittasi Renault 12 TL:n (40 kW, 920 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,6 sekuntia, 0–100 km/h 17,4 sekuntia ja 0–120 km/h 30,5 sekuntia. Huippunopeus 137,9 km/h. Kulutus on alhainen ja ryhmän pienin (9,2/10, 7,7–10,5 l/100 km).
Vertailu 1973[muokkaa]
Renault 12 TS sijoittui Tekniikan Maailman 17/1973 vertailussa sijalle 5-6/6. Vertailun muut autot olivat Fiat 128 Rally, Alfa Romeo Alfasud, Simca 1100 S, Peugeot 304 S ja Citroën GS 1220.
Renaultin hallintalaitteet toimivat hyvin. Etuistuinten pääntuet ovat vakiovaruste (ovat 4:ssä, puuttuvat 2:sta). Etuistuimet ovat erinomaiset. Tuuletus on heikkoa ja turvavyöt ovat huonot. Jousitus toimii muuten hyvin, mutta isoissa kuopissa se huojuu liikaa. Viimeistelyssä on parannettavaa. Mittarit ovat pieniä, mutta silti selkeitä. Ohjaus on hieman tahmea ja myös vaihteensiirrossa on parannettavaa. Kaarreajo ei suju yhtä hyvin kuin ryhmän parhailla.
Tekniikan Maailma 17/1973 mittasi Renault 12 TS:n (44 kW, 960 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,6 sekuntia, 0–80 km/h 10,5 sekuntia, 0–100 km/h 15,9 sekuntia ja 0–120 km/h 26,3 sekuntia. Huippunopeus on 149,2 km/h. Kulutus on maantieajossa noin 8,2–10,6 l/100 km (viimeksimainittu 130–140 km/h nopeuksilla). [1]
Kehitys[muokkaa]
R12:n mallivalikoima oli melko pieni, aluksi saatavilla oli L ja TL ja vuoden 1970 syksyllä tuli myös Gordini-malli. Gordinissa on kaksikaasuttiminen 1,6 litran moottori ja tehoa 113 hv. Siinä on myös viisivaihteinen vaihteisto ja kaikissa pyörissä levyjarrut.
Myöhemmin markkinoille tuli 12 TS -malli, jossa oli korkeaselkänojaiset etuistuimet, runsaampi varustelu sekä tehokkaampi moottori. Syksyllä esitellyssä TR-mallissa sen sijaan oli automaattivaihteisto.
Varsinaisen kasvojenkohotuksen R12 sai syksyllä 1975. Uutta oli keula, puskurit ja isommat takavalot. Sisustuksesta uusittiin kojelauta kaikissa muissa malleissa paitsi L-mallissa.
Turkin Toros-malli oli modernisoitu muoviosilla (vrt. Dacia 1300), joita oli mm. auton takaosassa ja sivuilla, muoviset puskurit olivat massiiviset. Etulamput olivat pyöreät tuplalamput. Sisusta säilyi vanhanaikaisena loppuun saakka.
Moottorit[muokkaa]
Malli | Moottori | Iskutilavuus | Teho | Vääntö | ||
---|---|---|---|---|---|---|
1.3 | R4 | 1289 cm3 | 37 kW (50 hv) @ 5000 r/min | 87 Nm @ 3000 /min | ||
1.3 | R4 | 1289 cm3 | 40 kW (54 hv) @ 5250 r/min | 88 Nm @ 3500 /min | ||
1.3 | R4 | 1289 cm3 | 44 kW (60 hv) @ 5500 r/min | 96 Nm @ 3500 r/min | ||
1.3 | R4 | 1297 cm3 | Argentiina | |||
1.4 | R4 | 49 kW (67 hv) | ||||
1.6 | R4 | 50 kW (68 hv) | mm. Argentiina | |||
Gordini | R4 | 1565 cm3 | 83 kW (113 hv) @ 6250 r/min | 147 Nm @ 5500 /min | ||
807 G | R4 | 1596 cm3 | 118 kW (160 hv) @ 7250 r/min | 167 Nm @ 6000 /min |
Mitat[muokkaa]
Sedan[muokkaa]
- Pituus: 4348 mm
- Leveys: 1616 mm
- Korkeus: 1434 mm
- Akseliväli: 2441 mm
- Raideleveys (e/t): 1312 mm
- Maavara: 197 mm
- Omamassa: 860–960 kg
- Polttoainesäiliö: 47 l
Farmari[muokkaa]
- Pituus: 4371 mm
- Leveys: 1616 mm
- Korkeus: 1455 mm
- Akseliväli: 2441 mm
- Raideleveys (e/t): 1312 mm
- Omamassa: 950–980 kg
- Polttoainesäiliö: 47 l
Mallit[muokkaa]
- L (yhtenäinen, mutta hyvin muotoiltu etuistuin, hinta Suomessa 1970 n. 14 000 mk)
- TL (erilliset etuistuimet, hinta Suomessa 1970 14 990 mk)
- Break (1971-1980)
- Gordini (1970-1974) (Valmistusmäärä 5.188)
- TS
- TR
- Break LN
- Break TN
- Automatic (1975)
- 807 G
Rekisteröinti[muokkaa]
Renault 12:ta rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
Vuosi | 1979 | 1982 | 1985 |
---|---|---|---|
Määrä (kpl) | 272 | 1 | 2 |
1979 määrästä (272) Break-farmarimallin osuus oli 28 kpl, loput 244 tavallisia. Alkuvuotena 1972 (1-7/72) rekisteröitiin Renault 12-mallia 761 kpl [2].
Dacia[muokkaa]
Romaniassa Dacia valmisti 1969-2004 lisenssillä Renault 12:ta Dacia-merkkisenä (Dacia 1300). Valmistusmäärä oli 1 959 730 kappaletta. Korimallit olivat berline (1300, 1310, 1320), coupé (1979-), break (1973-) ja pick-up.
Lähteet[muokkaa]
- Tekniikan Maailma 9/1970, koeajo
- Tekniikan Maailma 17/1970, vertailu
- Artikkeli käyttää sisältöä saksankielisen Wikipedian Renault_12-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
- Artikkeli käyttää sisältöä ranskankielisen Wikipedian Renault_12-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.