Renault Fuego

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Renault Fuego
Renault Fuego at Schaffen-Diest in 2015.JPG
Valmistaja ja valmistusmaa Renault,
Flag of France.svg.png Ranska
Mauberge 1979-1985
Billancourt 1980-1985
Flag of Spain.svg.png Espanja
Palencia 1980-1986
Flag of Argentina.svg.png Argentiina
Santa Isabel
RASA 1982-1992
CIADEA 1992-1993
Buenos Aires 1992-1995
Chilen lippu.svg.png Chile
Los Andes
Flag of Venezuela.svg.png Venezuela
Mariara 1983-1988
Valmistusaika 19801986 Eurooppa
19821995 Etelä-Amerikka
Luokka Ylempi keskiluokka
Kori 2-ovinen liftback
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori 1397 cm3 C1J I4
1565 cm3 A5L turbo I4
1649 cm3 type 841 / 843 / A2M I4
1995 cm3 type 829 I4
2165 cm3 J7T I4
2068 cm3 J8S td I4
Iskutilavuus
Teho 47 – 97 kW
Voimanvälitys Etuveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus
Kulutus 7,4–8,8 l/100 km (yhd.)
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka 27.200 – 44.700 € (1984)
Edeltäjä Renault 15 / 17
Seuraaja
Saman luokan autoja Renault 18
Renault Fuego rear 20080123.jpg

Fuego (espanjaksi "Tuli") on ranskalaisen Renault SA:n vuosina 1980 – 1982 valmistama ylemmän keskiluokan liftback-korinen malli, joka korvasi markkinoilla 1970-lukuiset Renault 15:n ja 17:n. Mallia myytiin Yhdysvalloissa American Motors Corporationin (AMC) organisaation kautta, lisäksi sen valmistusta ja kokoonpanoa harjoitettiin useassa Etelä-Amerikan maassa.

Kehitys[muokkaa]

Fuegon ulkoisista muodoista vastasi osittain Michel Jardin,[1] joka työskenteli Robert Opronin alaisuudessa. Opronin aiempia töitä olivat mm. Citroën SM, Citroën GS ja Citroën CX, seuraava työ oli vuoden 1984 Renault 25.

Fuego perustui vahvasti Renault 18:aan, jonka kanssa se jakoi pohjalevynsä ja voimalinjansa, mutta esim. uusi etupään pyöräntuenta ja jousitus oli kehitetty suurempien Renault 20/30 -mallien vastaavan pohjalta. Rakenteeltaan pyöräntuenta oli kaksine päällekkäisine kolmiotukivarsineen samanlainen kuin Renault 18:ssa, mutta osat eivät ole keskenään vaihtokelpoisia. Lisäksi Fuegon kääntösäde eli set-off (pyörän kääntöakselin suoran ja pyörän keskilinjan, maanpinnassa leikkaavien pisteiden välimatka) on negatiivinen. Uusi pyöräntuenta otettiin myöhemmin käyttöön Renault 18:n facelift-versiossa sekä hieman muunneltuna (suuremmat puslat ym.) Renault 25:ssä. Fuegon kojetaulu löysi tiensä vuoden 1984 Renault 18:n facelift-versioon. Mallin valmistus Euroopassa jatkui Ranskassa vuoteen 1985 ja Espanjassa vuoteen 1986). Renault Argentina (RASA) valmisti Fuegoa vuodesta 1982 lähtien ja viimeisen version, GTA Max:in, valmistus lopetettiin vuonna 1995. Argentiinassa valmistettu malli sai oli saanut kasvojenkohotuksen vuonna 1990, eli siellä valmistettu viimeinen versio edusti kehitysastetta phase III.

Fuegon muotoilussa tuulitunnelitesteillä oli suuri merkitys.[2]. Mallin ilmanvastuskerroin on vuosimallista ja versiosta riippuen 0.32 – 0.35. Lokakuussa 1982 markkinoille tuotu Fuego Turbo Diesel oli tuon aikakauden nopein sarjavalmisteinen dieselmoottorinen henkilöauto. Mallin huippunopeus oli 180 km/h.[3]

Fuego oli ensimmäinen henkilöauto, jossa oli kauko-ohjattava keskuslukitus, se tuli tarjolle mallivuoden 1983 autoihin, lokakuusta -82 lähtien.[4] Järjestelmän keksi ranskalainen Paul Lipschutz, jonka nimestä johdettua akronyymiä PLIP, käytetään monissa Euroopan maissa kauko-ohjatun keskuslukituksen synonyyminä. Fuego oli myös ensimmäinen eurooppalainen henkilöauto, jonka ohjauspyörään oli asennettu audiolaitteiden kauko-ohjainsäätimet (eurooppalaiset GTX ja Turbo lokakuusta 1983, vain LHD).[5] Tästä varusteesta tuli suosittu myös vuonna 1984 esitellyssä Renault 25:ssä.

Ranskalainen erikoiskorivalmistaja Heuliez teki vuonna 1982 Fuegosta yhden nahkasisustuksella varustetun avokori-version, mutta varsinaista tuotantomallia siitä ei tullut.[6] Sen paikan ottivat R11 / Alliance -avomallit.

Yleistä[muokkaa]

Fuego facelift 1983-86 (Eurooppa)

Euroopassa myynnissä olleet versiot olivat seuraavat: 1.4 TL, GTL, 1.6 TS, GTS (manuaali- ja automaattivaihteisto), 2.0 TX, GTX (manuaali ja automaatti). Ainoastaan LHD-versiona tarjolla ollutta 2.1 Turbo Diesel -mallia valmistettiin Euroopan markkinoille vuosina 1982-84. Ainoastaan manuaalivaihteistolla tarjolla ollut Fuego Turbo lisättiin vuonna 1983, samaan aikaan mallistolle suoritetun faceliftin kanssa. Kasvojenkohotuksen yhteydessä Fuego sai uuden maskin, puskurit, uudet vanteet, sisustuksen ja LHD-versioissa uuden kojetaulun. Yhdysvalloissa Fuego oli vuosina 1982 ja -83 tarjolla 1,6-litraisella moottorilla, joko turboahdettuna tai vapaasti hengittävänä versiona. Vuosina 1984 ja -85 malli oli tarjolla 2,2-litraisella moottorilla.

Fuego sai kohtalaisen hyvän suosion. Vuosien 1980-85 välisenä aikana Ranskassa valmistettiin 226 583 autoa. Kaikkiaan Fuegoja valmistui, Espanjan ja Etelä-Amerikan tuotanto lisää tähän lukuun noin 40 000 autoa.[7]

Fuego oli oman aikakautensa eurooppalaiseksi autoksi melko hyvin varusteltu ja sen optiolistalta saattoi valita ylellisyysvarusteita kuten nahkaverhoilu, ajotietokone, vakionopeussäädin, ilmastointi tai Webaston valmistama täyspitkä, sähkötoiminen kattoluukku.

Yhdysvalloissa Fuegoa myytiin AMC-verkoston edustajien kautta vuosien 1982 – 85 välisenä aikana. Sikäläisillä markkinoilla auto luokiteltiin kokonsa ja ominaisuuksiensa perusteella sport compact -luokkaan, samalla se toimi Renaultin lippulaivana.[8]. Mallin urheilullinen muotoilu, mukavat tilat neljälle hengelle, erinomainen polttoainetalous (6 l/100 km EPA-normilla mitattuna) sekä edullinen hinta loivat mediassa sen ympärille positiivisen odotuksen ilmapiirin. Mallin myynti ei kuitenkaan täyttänyt odotuksia, päinvastoin se aiheutti Renaultille taloudellisia menetyksiä.[9] Vuonna 1984 AMC-dealerit joutuivat antamaan huomattavia alennuksia, 300:sta jopa tuhanteen dollariin, jokaista myymäänsä autoa kohden ja tämä tappio siirtyi edelleen maahantuontiorganisaation kannettavaksi.[10]. Mallin alkuperäinen design-tiimi kritisoi Fuegolle tehtyä amerikkalaistamista. Liittovaltion säädösten mukaiset ajovalot ja puskurit sekä amerikkalaiseen makuun toteutettu sisustus ja värimaailma muuttivat auton ulkonäön ja luonteen kauas alkuperäisestä.

Euroopassa Fuego oli suunnattu kilpailemaan samoista ostajista kuin esim. Opel Manta ja Ford Capri. Tässä se menestyikin varsin mallikkaasti, ollen vuosina 1980 – 82 markkinoiden myyntijohtaja tässä sarjassa. Tämän jälkeen myntiluvut ensin tasaantuivat ja kääntyivät lopulta laskuun.

Fuego ei saanut suoraa jatkajaa, vaikka ulkoisesti Renault Alpine GTA:ta muistuttavasta Fuego II:sta tehtiin suunnitelmat. Renaultin huonon taloustilanteen ja urheilullisten coupe-mallien kysynnän vähenemisen vuoksi hanke kuitenkin hyllytettiin aivan viime metreillä.

Kori[muokkaa]

Sisätilat ovat ahtaat. Edessä pääntilaa on melko niukasti, muuten tila riittää. Takatilat ovat ahtaat ja auto rekisteröitiin vain neljälle. [1]

Kiihtyvyys[muokkaa]

Tuulilasi 6/1981 mittasi Renault Fuego TX:n (81 kW, 1100 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 3,9 sekuntia, 0–80 km/h 7,2 sekuntia, 0–100 km/h 11,0 sekuntia ja 0–120 km/h 15,2 sekuntia.

Auto motor und sport 3/1984 mittasi Renault Fuego GTS:n (71 kW, 981 kg) kiihtyvyydeksi 0–60 km/h 4,9 sekuntia, 0–80 km/h 8,0 sekuntia, 0–100 km/h 12,2 sekuntia, 0–120 km/h 18,1 sekuntia, 0–140 km/h 27,4 sekuntia ja 0–160 km/h 49,0 sekuntia. Huippunopeus on 171 km/h.

Fuego Turbo[muokkaa]

Ajo-ominaisuudet ovat hyvät. Viimeistelyssä on osittain toivomisen varaa. Kulutus on korkeahko, kulutukseksi AMS-lehti mittasi 12,8 l/100 km, vaihteluväli oli 10,8–14,9 l/100 km. Ajotietokone ja sähköikkunat edessä ovat vakiovarusteita.

R4-bensiiniturbomoottorin iskutilavuus on 1565 cm³. Sylinterin mitat ovat 77,0 × 84,0 mm. Suurin teho 97 kW /5500 r/min (132 hv). Suurin vääntömomentti on 200 Nm /3000 r/min. Moottori on korkeilla kierroksilla äänekäs.

Auto motor und sport 24/1983 mittasi Renault Fuego Turbon (97 kW, 5-v, 1041 kg) kiihtyvyydeksi 0–60 km/h 4,4 sekuntia, 0–80 km/h 6,5 sekuntia, 0–100 km/h 9,8 sekuntia, 0–120 km/h 13,5 sekuntia, 0–140 km/h 19,4 sekuntia ja 0–160 km/h 27,3 sekuntia. Huippunopeus on 197 km/h.

Aikajana[muokkaa]

Renault Fuego ad.jpg
Fuego GTA phase III, 1990 (E-Amerikka)
  • Tammikuu 1980 - Fuego tulee myyntiin. Tarjolla ovat 1,4-litraisella, 64 hv:n (47 kW) kaasutinmoottorilla (käsikäyttöinen rikastin) varustetut TL ja GTL ja 1,6-litraisella, 96 hv:n (71 kW) kaasutinmoottorilla (automaattirikastin) varustettu GTS. Kahden ensiksi mainitun vaihteistona on 4-portainen manuaali, GTS:n vaihteistona on 5-portainen manuaali tai 3-portainen automaatti. Alimpaan TL-tasoon kuuluu vakiona 155 SR 13 -renkaat, takalasin lämmitin, takasumuvalo, kahdessa osassa alastaitettava takaistuimen selkänoja sekä kangasverhoilu. GTL-taso lisää varustukseen 175/70 SR 13 -renkaat, sähkötoimiset sivuikkunat edessä, avattavat sivuikkunat takana, kierroslukumittarin, korkeussuunnassa säädettävän ohjauspyörän, etuistuimien niskatuet, analogisen kellon, pyörien koristekapselit, kuljettajan oven kaukosäätöisen taustapeilin, laminoidun tuulilasin, H4-ajovalot, radion asennusvalmiuden ja veluuriverhoilun. GTS-taso lisäsi tähän vielä moottoriöljyn tason ilmaisimen, ohjaustehostimen ja valinnaisen 3-portaisen automaattivaihteiston.
  • 1981 - Kaikkiin varusteversioihin polttoaineen loppumisesta varoittava merkkivalo. GTS:n vaihteistoa muokattiin.
  • 1981 - Varustetasoihin lisättiin 110 hv:n (81 kW) 2,0-litraisella moottorilla ja 5-portaisella manuaalilla varustetut versiot TX ja GTX. TX:n varustelu oli sama kuin GTS:n. GTX:n varustelu lisäsi tähän takalasin pesimen ja pyyhkimen, etusumuvalot, ajovalojen pesimen ja pyyhkimen, 14-tuumaiset kevytmetallivanteet 185/65 HR 14 -renkailla, nahkaverhoillut ohjauspyörän, vaihdevalitsimen pään ja seisontajarrun kahvan, digitaalisen kellon, oikeanpuoleisen taustapeilin, pronssinsävyiset lasit, tavaratilan peitteen ja paineilmatorven.
  • 1982 - GTL saa 5-portaisen vaihteiston. GTS saa elektronisen sytytyksen. GTS, TX (riippuen markkina-alueesta) ja GTX saavat kauko-ohjattavan keskuslukituksen. Tietyillä Euroopan markkina-alueilla tulee myyntiin 2.1 L Turbo Diesel. 1.6-litraiset ruisku- ja turbo-versiot tulevat myyntiin Yhdysvalloissa.
  • 1983 - Tarjontaan lisätään GTL:n 1,6-litrainen, 73 hv:n (54 kW) polttoainetaloudellinen versio.
  • 1984 - Fuego saa kasvojenkohotuksen johon kuuluu uusi maski, puskurit, vanteiden uusi design sekä kojetaulu ja sisustus. Sveitsin markkinoille tehdään rajoitettu erä turbolla ja polttoaineensuihkutuksella varustettuja autoja, jotka täyttävät sikäläiset päästövaatimukset. Yhdysvalloissa myytävät mallit saavat 2,2-litraisen moottorin ja uusitun sisustuksen.
  • 1985 - Fuegon valmistus Ranskassa päättyy.
  • 1986 - Tuotanto Espanjassa päättyy. Tuotantolinjat siirretään kokonaisuudessaan Argentiinaan ja Venezuelaan.
  • 1987 - Tuotanto jatkuu edelleen Etelä-Amerikassa. Siellä mallin ainoana voimanlähteenä on 116 hv:n (85 kW) 2,1-litrainen moottoriversio.
  • 1990 - Phase III GTA tulee markkinoille. Ulkoisina muutoksina uudet puskurit, maski, kirkkaat etuvilkut ja tummat takavalojen linssit. Argentiinassa markkinoille tuodaan suurempitehoinen GTA Max, jonka 2,2-litrainen moottori antoi Betra Motorsportin virityksillä tehoa 123 hv (90 kW).
  • 1992 - Tuotanto Etelä-Amerikassa päättyy.

Rekisteröinti[muokkaa]

Fuego -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:

Vuosi 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985
Määrä (kpl) 0 2 41 21 16 14 3

Moottorit[muokkaa]

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö
1.4 R4 1397 cm3 47 kW (64 hv) @ 5500 r/min 103 Nm @ 3000 r/min TL
1.6 R4 1647 cm3 ? kW (71 hv) GTL
1.6 R4 1647 cm3 71 kW (96 hv) @ 5750 r/min 133 Nm @ 3500 r/min GTS
1.6 R4 Turbo 1565 cm3 97 kW (132 hv) @ 5500 r/min 200 Nm @ 3000 r/min
2.0 R4 1995 cm3 81 kW (110 hv) @ 5500 r/min 163 Nm @ 3000 r/min GTX
2.2 R4 2164 cm3 ? kW (91 hv) @ 4000 r/min 123 Nm @ 2500 r/min
2.2i R4 ? kW (103 hv)
2.1 TD R4 Turbo 65 kW (88 hv)

1995 cm³ moottorin sylinterin mitat ovat 88 × 82 mm.

Mitat[muokkaa]

Pituus 4384 mm
Leveys 1692 mm
Korkeus 1336 mm
Akseliväli 2440 mm
Raideleveys (e/t) 1425 / 1344 mm
Omapaino 970 – 1100 kg

Lähteet[muokkaa]

  • Auto motor und sport 24/1983
  1. Tuulilasi 6/1981

Aiheesta muualla[muokkaa]

Renault logo.png Renault S.A:n Euroopassa valmistamat ajoneuvot
Tuotannossa olevat henkilöautot

Captur | Clio | Espace | Fluence | Grand Scénic | Kadjar | Kangoo | Koleos | Latitude | Mégane | Mégane R.S. | Scénic | Talisman | Twingo | Twizy | Zoe

Tuotannossa olevat pakettiautot

Kangoo | Master | Trafic

Tuotannossa olevat kuorma-autot

C-Truck | D-Truck | Renault D-Truck Access | D-Truck Wide | GBC 180 | K-Truck | T-Truck

Tuotannosta poistuneet henkilöautot

4/4 | 4CV | Alliance | Avantime | Caravelle | Clio Campus | Colorale | Costero | Encore | Dauphine | Floride | Frégate | Fuego | Gordini | Juvaquatre | Ondine | Laguna | Le Car | Medallion | Modus | Nevada | Premier | R3 | R4 | R5 | R5 Turbo | R6 | R7 | R8 | R9 | R10 | R11 | R12 | R14 | R15 | R16 | R17 | R18 | R19 | R20 | R21 | R24 | R25 | R30 | Rodéo | Safrane | Savanna | Sepand | Supercinco/Supercinq | Twingo I, II | Univers | Vel Satis | Virage | Wind

Tuotannosta poistuneet paketttiautot

Estafette | Extra | Express | R4 Fourgonette/Furgoneta | Hi-Boy | Goélette | Petit-Panel | Super Goélette SG2 | Saviem TP3 | Rapid

Tuotannosta poistuneet kuorma-autot

Access | AE/Magnum | C-Serie | Fainéant | Renault G-Serie | Kerax | Magnum | Maxity | Major | Mascott | Messenger | Midliner | Midlum | Premium | Premium Distribution | Premium Lander | Premium Route | Puncher | Renault R-Serie | R2087 | Renault S-Serie | Super Galion SG4 | TRM 2000 | TRM 10000

Linja-autot

FR1 | TN | Iliade | Ares | Agora | Tracer | PR100 | R 312 | SC 10

Alpine-Renault / Renault-Sport

106 | 108 | 110 | 310 | GTA | 610 | Sport Spider

Traktorit

Traktor GP | Traktor H1 | Traktor HO | Traktor PE | Traktor YL | Traktor YV

Mallit 1919 - 1939

6CV/NN | KZ | Monasix | Monastella | Reinastella | Monaquatre | Nervahuit | Nerva Grand Sport | Nervastella | Primaquatre | Vivaquatre | Vivasix | Viva Grand Sport | Vivastella | Celtaquatre | Juvaquatre | Novaquatre | Suprastella

Mallit ennen I maailmansotaa

10CV | 12CV | 35CV | 40CV | A | AG/AG-1 | AR | AX | B | BH | C | D | E | Renault G/H/J | Renault L/M | N(a)/N(b) | N(c)/Q/U(a/e) | R/T | U | AS-V | X/X-1 | Y

<- Edellinen Renault logo.png  Renault S.A:n valmistamat henkilömallit, 1980 – 2009
Tyyppi 1980-luku 1990-luku 2000-luku
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Kaupunkiauto R4 R4 Twingo I Twingo II
Pieni auto R5 Super 5 Clio II
Clio I Clio III
Pieni crossover Modus
Kompaktiluokka 9 / 11 Mégane I Mégane II Mégane III
R14 19 Fluence
Kompakti tila-auto Scénic I Scénic II Scénic III
Keskiluokka 18 21 Laguna I Laguna II Laguna III
Ylempi keskiluokka R20 / R30 25 Safrane Vel Satis
Suuri tila-auto Espace I Espace II Espace III Espace IV
Coupé ja avoauto Fuego Spider Avantime
SUV Koleos
LAV R4 Fourgonette Express Kangoo I
Kangoo II
Kevyt hyötyajoneuvo Estafette Trafic I Trafic II
Master I Master II