Nissan Bluebird (310)

Kohteesta AutoWiki
(Ohjattu sivulta Nissan Bluebird 310)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Datsun Bluebird (310)
Saenara Bluebird
Shinjin Shinsungho
Yue Loong Bluebird 704
Datsun Bluebird 1200 vm 1962
Valmistaja ja valmistusmaa Nissan,
Flag of Japan.svg.png Japani, Hiratsuka, Kanagawa
Flag of New Zealand.svg.png Uusi-Seelanti, Auckland
Valmistusaika 19591963
Luokka C-segmentti
Kori 4-ovinen sedan
5-ovinen farmari
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori R4
Iskutilavuus 988–1189 cm3
Teho 27,6–44 kW
Voimanvälitys Takaveto
Kiihtyvyys 32,3 s (0–100 km/h)
Huippunopeus 128 km/h
Kulutus 8–9 l/100 km
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka 17.400 € (1962, v. 2014 kerroin)
Edeltäjä Datsun 210/211
Seuraaja Datsun Bluebird (410)
Saman luokan autoja DKW F12 / F11
Ford Anglia/ Consul 315
Glas 1204
Renault Dauphine
Volkswagen Kupla

Datsun Bluebird oli ensimmäinen Suomen markkinoille tuotu japanilaisauto vuonna 1962. Nykyään malli tunnetaan nimellä Nissan Bluebird 310, ja sitä valmistettiin vuosina 1959–1963. Tekniikan Maailma 10/1962 oli ensimmäinen eurooppalainen lehti, joka ajoi autoa. Suomen lisäksi japanilaisautoja oli vuonna 1962 tuotu ainakin Itävaltaan Euroopan valtioista.

Kori[muokkaa]

Datsun Bluebird vm 1963 farmari
Datsun Bluebird

Datsun Bluebird on melko pieni neliovinen auto, joka rekisteröitiin Suomessa neljälle. Työn laatu on korkea. Koeajovaunun ajajan istuin on melko ahdas, tulevissa tuontierissä istuinta siirretään 10 cm taaemmas. Tuulilasinpyyhkimen (ainoa) nopeus on 42 iskua minuutissa. Nopeusmittari on tarkka, mittarin näyttäessä "100 km/h" on oikea nopeus 99,0 km/h.

Auton tyyppikoodi vaihtui kahteen kertaan alkuperäisestä: P310 (1959–1960), P311 (1961) ja P312 (1962–1963). Farmarimallit olivat vastaavasti WP310, WP311 ja WP312. Farmari tuli mallistoon vasta heinäkuussa 1960.

Autosta oli myös Deluxe-malli DP312 vuosina 1962–1963.

Tekniikka[muokkaa]

Auto jousitus on turhan kova. Iskunvaimentajat ovat melko kovia, hieman pehmeämmät olisivat parempia. Takana ovat pitkittäiset lehtijouset ja jäykkä taka-akseli.

Moottorit[muokkaa]

Nelisylinterinen 1189 cm3 moottori tuotti 40,5 kW (55 hv) / 4800, suurin vääntömomentti oli 86 Nm / 3600 DIN. (Lehdessä mainitaan vain epätarkka ja liioitteleva SAE-teho 60 hv ja vääntömomentti 9,3 kpm.) Sylinterin mitat ovat 73 × 71 mm. Moottorissa on kaksikurkkuinen Nikki-kaasutin. Sähkölaitteet on koottu moottoritilan oikeaan reunaan.

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö Tyyppi
310 R4 OHV 8V C 988 cm3 27,6 kW (37 hv) @ ? r/min 65 Nm @ ? r/min P310
1000 R4 OHV 8V C-1 988 cm3 33 kW (45 hv) @ ? r/min 66 Nm @ ? r/min P311 & P312
1200 R4 OHV 8V E 1189 cm3 40,5 kW (55 hv) @ 4800 r/min 86 Nm @ 3600 r/min P310
1200 R4 OHV 8V E-1 1189 cm3 44 kW (60 hv) @ ? r/min 91 Nm @ ? r/min P311 & P312

Vaihteisto[muokkaa]

Vaihteistona on 3-vaihteinen manuaali. Kaikki kolme vaihdetta ovat synkronoituja vuodesta 1961 lähtien. Vaihteensiirto tapahtuu ohjauspyörävaihdetangosta. Kakkosen ja kolmosen ero on turhan iso.

Mittaukset[muokkaa]

Kiihtyvyys sujuu 0–50 km/h 7,2 sekunnissa, 0–80 km/h 18,0 sekunnissa ja 0–100 km/h 32,3 sekunnissa (Tekniikan Maailma 10/1962). Huippunopeus on valmistajan mukaan 128 km/h, TM:n mittauksissa 121 km/h.

Kulutus oli koeajossa keskimäärin 8,3 litraa superbensiiniä /100 km. Vaihteluväli on noin 8–9 litraa /100 km.

Muuta[muokkaa]

Datsunin muotoilu on omaa tekoa, mutta korin linjoissa näkee vaikutteita englantilaisautoista, joita on aiemmin valmistettu lisenssillä Japanissa. Heinäkuussa 1962 oli Etelä-Suomessa yleinen nopeusrajoitus, joten TM-lehden mittaukset tehtiin Kymen läänin alueen öljysorateillä.

Hinnan alentamiseksi vakiovarustelistasta puuttuvat radio, 2 sumuvaloa, peruutusvalo sekä sähkökäyttöinen kello, jotka olivat TM-lehden koeajovaunun varusteita. Autoveron korotuksen vuoksi nämä varusteet piti jättää pois.

Ensimmäinen maahantuontierä saapui Suomeen 10. lokakuuta 1962, jolloin rahtilaiva toi 713 Datsun Bluebird 1200-autoa. Värivaihtoehtoja oli kolme, punainen, sininen ja valkoinen. Mallia rekisteröitiin loppuvuonna 1962 vain 87 kappaletta.

Datsun Bluebird maksoi Suomessa vuonna 1962 795.000 markkaa eli 17.411 euroa (v. 2014 kerroin 0,0219).

Japanilaiset autot (siis muutkin kuin Datsun/Nissan) suunniteltiin helppokäyttöisiksi ja moottorin pitäisi kestää 200.000 kilometriä ilman suuria korjauksia (TM 16/1964, sivut 22–25). Japanilaiset autotehtaat oli jo vuonna 1964 pitkälle automatisoitu ja työtahti oli kova.

Mitat[muokkaa]

Pituus 3915 mm
Leveys 1496 mm
Korkeus 1450 mm
Akseliväli 2280 mm
Raideleveys (e / t) 1209 mm / 1194 mm
Tyhjäpaino 900–970 kg

Rekisteröinti[muokkaa]

Datsun Bluebirdia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:

Vuosi 1962 1963
Määrä (kpl) 87 515

Lähteet[muokkaa]