Ajovalo (valaisin)

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nykyaikainen ajovalo

Ajovalot ovat autossa eteenpäin valaisevat valaisimet. Ajovaloihin kuuluvat lähivalaisimet ja kaukovalaisimet, jotka ovat molemmat Suomessa tieliikenteessä pakolliset. Valon tuottamiseen voidaan käyttää polttimoita tai kaasupurkausvaloja. Ajovalojen tarkoituksena on ensinnäkin lisätä kuljettajan havaintokykyä heikossa valaistuksessa ja toisaalta parantaa auton havaittavuutta.

Lainsäädäntö[muokkaa]

Suomen lainsäädännössä ajovalojen käytöstä säädetään tieliikennelain 36 §:ssä. Sen mukaan moottorikäyttöisessä ajoneuvossa on aina ajon aikana käytettävä ajovaloja tai huomiovaloja. Kaukovalojen käyttö on kielletty valaisemattomalla tiellä silloin, kun kaukovalot voivat häikäistä vastaantulevaa ajoneuvoa ja ajettaessa lähellä toisen ajoneuvon takana. Kaukovalojen käyttö vähintään tyydyttävästi valaistulla tiellä on aina yksiselitteisesti kielletty.

Ajoneuvon valaisimien tulee tuottaa valkeaa valoa. Ennen 1.10.1994 rekisteröidyissä ajoneuvoissa hyväksytään myös kellertävät valot. Ajovalojen tulee olla E-hyväksytyt. Parin muodostavien ajovalojen tulee olla symmetrisiä ja täytettävä samat valotekniset ominaisuudet sekä tuottaa likimain samanlaista valoa.

AKE:n ohje lähivaloista

Lähivalaisinta käytetään ajoneuvon edessä olevan ajoradan valaisemiseen aiheuttamatta häiritsevää häikäisyä tai häiriötä muille tienkäyttäjille. Lähivalaisimia tulee olla kaksi. Ennen 1.1.1980 käyttöönotetuissa autoissa lähivalot saa kuitenkin kahdentaa, jolloin kahdennetun valaisimen valaisevien pintojen projektioiden poikittaisella tasolla tulee peittää vähintään puolet (ei 60%) niiden ympäri piirretyn pienimmän suorakulmion pinta-alasta. Lähivalaisimen etäisyys auton uloimmasta ulkoreunasta saa olla enintään 400 mm. Valaisevien pintojen sisäreunojen välisen etäisyyden on oltava vähintään 600 mm. Mikäli ajoneuvon kokonaisleveys on enintään 1300 mm, tulee vähimmäisetäisyyden olla kuitenkin vähintään 400 mm. Valaisevan pinnan vä-himmäiskorkeuden (=heijastimen alareunaan mitattuna) tulee olla 500 mm ja enimmäiskorkeuden (=valaisevan pinnan yläreunaan mitattuna) 1200 mm . Ajovalojen suun-tauksessa on noudatettava auton valmistajan ohjeita Lisäksi 14.6.1995 jälkeen käyttöönotetuissa autoissa vaaditaan laite, jolla voidaan kuorman mukaan säätää valaisimen ja ajoneuvon suhteellista asentoa (ei kuitenkaan silloin, jos auton alusta on testeissä todettu riittävän jäykäksi). Alkusäätö kuljettajan ollessa kuormana on yleensä 1-1,5% alaspäin. Lähivalaisimen näkyvän pinnan on näyttävä vaakatasosta 15° ylös- ja 10° alaspäin sekä vaakatasossa 45° ulos- ja 10° sisäänpäin valaisimen valmistajan ilmoittamaan referenssiakseliin verrattuna. Lähivalaisimen merkkivalo on vapaaehtoinen. (Lähde: AKE:n valo-ohje)

Mikäli ajoneuvossa on ajovalojen korkeudensäätölaite, on sen oltava toimintakykyinen molemmissa ajovaloissa. Korkeudensäätölaitteen toimita tulee testata valojen suuntauksen yhteydessä.


AKE:n ohje kaukovaloista

Kaukovalaisinta käytetään ajoneuvon edessä olevan ajoradan valaisemiseen pitkälle eteenpäin.

Kaukovalaisimet voidaan kytkeä päälle yhtäaikaisesti tai pareittain, mutta vaihdettaessa takaisin lähivaloille on kaikkien kaukovalaisinten sammuttava yhtäaikaisesti. Lähivalot saavat jäädä päälle kytkettäessä kaukovalot palamaan. Kaukovalojen päällä olemista osoittava merkkivalo on pakollinen. Kaukovalaisinten lähettämä valo on suunnattava eteenpäin eikä se saa häiritä kuljettajaa suoraan tai epäsuorasti heijastumalla.

Kaukovalaisimia saa olla kaksi tai neljä (lisäkaukovalot). Samanaikaisesti päälle kytkettävien kaukovalojen yhteinen valonvoimakkuus saa olla korkeintaan 300 000 cd, jota vastaa referenssiluku 100. Lisäkaukovalaisimet saa asentaa ottaen huomioon symmetriasta ja enimmäisvalovoimakkuudesta annetut määräykset. Lisäkaukovalot saa asentaa katolle jos ne eivät häikäise kuljettajaa. Tämä laki on tullut voimaan EU:n myötä toukokuussa 2013. Kaukovalaisinten sijoittelu on siis sangen vapaata. Jos autossa on neljä kätkettävää kaukovalaisinta, kahden lisäkaukovalon asennus on sallittua ainoastaan merkkivalon lähettämiseksi päivänvalossa. Ennen 1.1.1980 käyttöönotetussa autossa saa sekä kaukovalot että lisäkaukovalot kahdentaa. Kaukovaloja ei tällaisessa autossa saa asentaa katolle. Kaukovalaisimen valaisevan pinnan tulee näkyä 5° kaikkiin suuntiin vertailuakseliin nähden. (Lähde: AKE:n valo-ohje)

Valojen säätöjärjestelmät[muokkaa]

Häikäisemätön kaukovalo ja pixel light -järjestelmä[muokkaa]

Glare-free high beam eli häikäisemätön kaukovalo on kameraohjattu, dynaaminen valaistusjärjestelmä, joka luo valikoidusti hämäriä alueita, joiden avulla vältetään muiden tielläliikkujien häikäistyminen, samalla ylläpitäen oman ajoneuvon kannalta optimaalisia valaistusolosuhteita.[1]Tämä tarkoittaa että alue muiden tielläliikkujien ympärillä on jatkuvasti valaistu, kuitenkin siten, että valaistuksesta ei synny samankaltaista häikäisyä kuin konventionaalisten kaukovalojen käytöstä. [2] Tällaisen jatkuvasti muuttuvan valokuvion luominen vaatii tuekseen kehittynyttä sensori- ja prosessoritekniikkaa, koska kohteet, joita halutaan välttää häikäisemästä, ovat jatkuvassa liikkeessä. Dynaaminen valokuvion varjostus voidaan toteuttaa ajovaloyksikön sisällä liikutettavilla varjostimilla tai LED-valaisimia käytettäessä voidaan halutut valodiodit sammuttaa. Tätä teknologiaa kutsutaan nimellä Pixel light.[3][4]

Ensimmäinen mekaanisesti ohjattu (non-LED) häikäisemätön kaukovalojärjestelmä oli Volkswagenin Dynamic Light Assist, joka esiteltiin vuonna 2010 Touareg-, Phaeton- ja Passat -mallien yhteydessä. Vuonna 2012 esiteltiin Lexus LS (USF 40) -facelift-mallissa vastaavalla tekniikalla toteutettu Bi-Xenon -valaistusjärjestelmä, nimeltään: Adaptive High-beam System.

Ensimmäinen mekaanisesti ohjattu LED häikäisemätön kaukovalojärjestelmä esiteltiin BMW:n 7-sarjassa, vuoden 2012 mallipäivitysten yhteydessä nimellä Selective Beam.[5] Vuonna 2013 Mercedes-Benz toi markkinoille vastaavanlaista teknologiaa käyttävän järjestelmän nimellä Adaptive Highbeam Assist Plus.[6]

Ensimmäinen digitaalisesti ohjattu LED häikäisemätön kaukovalojärjestelmä esiteltiin vuonna 2013 Audin A8-mallissa. Audin käyttämän järjestelmän nimi on Matrix. [7]

Ajovalojen kehityskausi[muokkaa]

1900-luku[muokkaa]

2000-luku[muokkaa]

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]