AutoWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Škoda Octavia

2020-11-04T05:58:20Z

82.141.107.186:

{{Mallisarja|
nimi = Škoda Octavia|
kuva = [[Tiedosto:Octavia-logo.svg..png|200px]]|
valmistaja = AZNP|
valmistusmaa = [[Škoda Auto a.s.]] {{Lippu|CZE}} Tšekkoslovakia, Tšekki <ref name="moottori">{{Verkkoviite | Tekijä = Marko Jokela| Osoite = https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/skoda-octavia-suomalaisten-suosikki-60-vuoden-ikaan/| Nimeke = Škoda Octavia – suomalaisten suosikki 60 vuoden ikään| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Moottori| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 18.2.2019| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 6.1.2020}}</ref> {{Lippu|UKR}} Ukraina <ref name="just">{{Verkkoviite | Tekijä = Graeme Roberts| Osoite = https://www.just-auto.com/news/skoda-starts-octavia-assembly-in-ukraine-and-kazakhstan_id135886.aspx| Nimeke = CZECH REPUBLIC: Skoda starts Octavia assembly in Ukraine and Kazakhstan| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = just-auto.com| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 4.7.2013| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 6.1.2020}}</ref> {{Lippu|IND}} Intia <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Chris Ludwig| Osoite = https://www.automotivelogistics.media/skoda-begins-assembly-of-octavia-in-india/9165.article| Nimeke = Skoda begins assembly of Octavia in India| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = Automotive Logistics| Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = 14.8.2013| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 6.1.2020}}</ref> {{Lippu|KAZ}} Kazakstan <ref name="just"/> {{Lippu|RUS}} Venäjä <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://www.napinfo.ru/en/news/cars/production-of-the-new-skoda-octavia-was-launched-in-nizhny-novgorod| Nimeke = Production of the new Skoda Octavia was launched in Nizhny Novgorod| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Russian Automotive Market Research| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 21.3.2017| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 6.1.2020}}</ref> {{Lippu|SVK}} Slovakia <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Lyle Frink| Osoite = https://europe.autonews.com/article/20090202/ANE03/901289933/skoda-reduces-octavia-output-in-slovakia| Nimeke = Skoda reduces Octavia output in Slovakia| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Automotive News Europe| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 2.2.2009| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 6.1.2020}}</ref> {{Lippu|CHN}} Kiina <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Joey Wang| Osoite = https://carnewschina.com/2014/02/05/new-skoda-octavia-is-ready-for-the-china-car-market/| Nimeke = New Skoda Octavia is Ready for the China car market| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = CarNewsChina.com| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 5.2.2014| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 6.1.2020}}</ref> {{Lippu|ALG}} Algeria <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://www.volkswagen-newsroom.com/en/press-releases/volkswagen-group-and-sovac-spa-inaugurate-multi-brand-plant-sovac-production-spa-in-algeria-928| Nimeke = Volkswagen Group and SOVAC S.P.A. inaugurate multi-brand plant SOVAC Production S.P.A. in Algeria| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = Volkswagen Group| Julkaisu = Lehdistötiedote| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 27.7.2017| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 6.1.2020}}</ref>|
valmistusaika = [[1959]] – [[1971]] [[1996]] –|
luokka = [[Alempi keskiluokka]] [[Kompaktiluokka]] [[Keskiluokka]]|
kori = 2-ovinen [[sedan]] 5-ovinen [[liftback]] [[sedan]] 3- ja 5-ovinen [[farmari]]|
moottori = [[R4]]|
iskutilavuus = 1000 – 2000 cm3|
teho = 29 – 180 kW|
voimanvälitys = [[Etuveto]], [[neliveto]]|
huippunopeus = |
kiihtyvyys = |
hintaluokka = |
edeltäjä = [[Škoda 440]] (1959)|
seuraaja = |
samaaluokkaa = [[Audi A3]] [[Seat Leon|Seat León]] [[Volkswagen Golf|VW Golf]]}}
'''Škoda Octavia''' on tsekkiläisen [[AZNP]]-autotehtaan alkuvuoden 1959 ja syksyn 1971 välisenä aikana valmistama pieni perheauto. Tekniikaltaan malli oli jatkokehitetty [[Škoda 440]]:stä. Nimi ''Octavia'' on johdettu latinasta ja kuvaa auton olevan yhtiön kahdeksas uusi malli II maailmansodan jälkeen.<ref name="moottori"/>

Syksyllä 1996 Škoda toi markkinoille mallin, joka kantoi tätä uudelleen käyttöön otettua nimeä. Huhtikuussa 1991 [[Volkswagen Group]] osti 30 % osuuden silloisesta valtionyhtiöstä ja ''Octavia typ 1U'' oli ensimmäinen uusi malli, joka on suunniteltu osaksi VW-konsernin tuotepalettia.

== Octavia (1959 – 1971) ==
[[Tiedosto:ŠkodaOctavia (1959-1971).jpg|left|200px]]
{{Pääartikkeli|Škoda Octavia (1959)}}

Vuonna 1959 Škoda uudisti silloisia mallejaan ja tässä yhteydessä ne saivat myös uudet nimet. Termiä "kasvojenkohotus" ei tuohon aikaan tunnettu. [[Škoda 440]]:stä tuli ''Škoda Octavia'', [[Škoda 440|445:stä]] ''Škoda Octavia Super'' ja [[Škoda 450|450:stä]] ''Škoda Felicia''. Suurimmat muutokset olivat keulan ja perän uudet muodot, sisustan kevyt viilaus ja etuakselilla siirtyminen lehtijousista kierrejousiin ja teleskooppivaimentimiin. Peruskori ja valtaosa komponenteistä olivat perua aiemmista malleista. Vuonna 1960 sarjaan lisättiin versiot ''TS'' ja ''1200 TS''. Vuonna 1961 tyyppinumeroinnissa tehtiin osittaisia muutoksia ja mallistoon lisättiin farmariversio ''Octavia Combi''. Vuonna 1963 malleja viilattiin sekä sisältä että ulkoa, mm. uusilla istuimilla ja uudella jäähdyttäjän säleiköllä.

Vuonna 1964 porrasperäisen Octavian korvasi uusi, takamoottorinen [[Škoda 1000 MB]]. Avokorinen Felicia ei saanut seuraajaa. Octavia Combin valmistus päättyi vasta vuonna 1971.
{{clear|left}}

== 1. sukupolvi, Typ 1U (1997 – 2010)==
[[Kuva:Skodaoctavia99.jpg|200px|left]]
{{Pääartikkeli|Škoda Octavia (Typ 1U)}}

Ensimmäisen uuden sukupolven Škoda Octavia esiteltiin syksyllä [[1996]]. Suomeen ensimmäiset autot tuotiin seuraavana vuonna. Auton tekniikka perustuu [[VAG|VAG-konsernin]] yhteiseen A-sarjan pohjalevyyn. Ensimmäiseksi esiteltiin 5-ovinen hatchback-korimalli ja keväästä [[1998]] lähtien mallistoon kuului myös farmarimalli Octavia Combi. Urheilullinen RS-malli (moottorina VAG:n monessa automallissa käytetty 180-hevosvoimainen 1.8T) esiteltiin vuonna [[2000]]. Vuonna [[2001]] ensimmäisen sukupolven malli sai kasvojenkohotuksen. Saksassa ja joissakin muissa Länsi-Euroopan maissa vanhaa mallia on saatavana nimellä Octavia TOUR. Suomessa Octavia TOUR -mallin myynti lopetettiin vuoden 2006 lopussa.

== 2. sukupolvi, Typ 1Z (2004 – 2013)==
[[Kuva:SkodaOctavia2005.jpg|200px|left|Škoda Octavia 2005]]
{{Pääartikkeli|Škoda Octavia (Typ 1Z)}}

Toisen sukupolven Octavian (ns. Nová Octavia) valmistus aloitettiin vuonna [[2004]]. Auto muuttui ulkomuodoiltaan aikaisempaa pyöreämmäksi ja maavara kasvoi. Sisätiloissa mm. takamatkustajien jalkatilat kasvoivat. Vuonna [[2005]] esiteltiin toisen sukupolven Octavia RS, joka on saatavilla sekä bensiini- (200-hevosvoimainen 2.0 TFSI) että dieselmoottorilla (170-hevosvoimainen 2.0 TDI). Syksyllä [[2006]] Octaviasta esiteltiin myös ns. crossover-luokkaan kuuluva korkeammalla maavaralla varustettu Octavia Scout.
{{clear}}

== 3. sukupolvi, Typ 5E (2013 – 2019)==
[[Tiedosto:Skoda Octavia 1.8 TSI Green tec Elegance (III) – Frontansicht.jpg|left|200px]]
{{Pääartikkeli|Škoda Octavia (Typ 5E)}}

Kolmannen sukupolven Octavia sai ensiesittelynsä vuoden 2012 joulukuun puolivälissä, Mladá Boleslavin kaupungissa sijaitsevassa Škoda-museossa pidetyssä paljastustilaisuudessa. Liftback-mallin valmistus aloitettiin Škodan Mladá Boleslav'n tehtaalla 17. päivänä joulukuuta 2012 ja ensimmäiset autot tulivat myyntiin helmikuussa 2013. Saman vuoden huhtikuussa aloitettiin farmarimallin tuotanto. Molemmat korimallit valmistetaan Volkswagen Groupin MQB -pohjalevylle.
{{clear}}

== Lähteet ==
<references/>

{{Škoda}}

[[Luokka:Škoda|Octavia]]
[[Luokka:Mallit|Octavia]]

Katsastus

2015-07-08T05:42:05Z

82.141.107.186: /* Hinnoittelu */

'''Katsastus''' on [[ajoneuvo|ajoneuvoille]] tehtävä tarkastus, jossa tarkastetaan ajoneuvon
* Olevan varusteineen säädösten edellyttämässä kunnossa.
* Olevan turvallinen liikenteessä.
* Päästöjen olevan riittävän alhaiset.
* Pakollisten maksujen ja vakuutusten olevan suoritettu.

== Historiaa ==
Ajoneuvojen katsastustoiminta alkoi Suomessa vuonna [[1917]] kunnallisena toimintana kaupunkien järjestyssääntöjen pohjalta. Vuodesta [[1922]] lähtien katsastustoiminta oli lääninhallitusten alaista ja osittain toimitusmaksuperustaista. 14. lokakuuta [[1922]] annettiin asetus automobiililiikenteestä, mikä piti sisällään ohjeet katsastuksesta ja rekisteröinnistä. Samaan aikaan kirjattiin valtakunnan tasolla ensimmäiset kuljettajan pätevyyttä koskevat säädökset. Suomi on alan uranuurtajia maailmassa.

Vuonna [[1968]] toiminta valtiollistettiin [[Autorekisterikeskus|Autorekisterikeskuksen]] osaksi. Vuoden [[1996]] alusta toiminta eriytettiin omaksi osakeyhtiökseen, Suomen Autokatsastus Oy:ksi. Jo sitä ennen oli vuodesta [[1994]] lähtien sallittu rajoitetusti yksityinen toiminta. Vuonna [[2003]] valtio myi Suomen autokatsastuksen suomalaiselle pääomasijoittajalle ja yhtiön johdolle. Yhtiön nimeksi vaihdettiin A-Katsastus Oy. Vuonna [[2006]] suurimmat katsastajat A-Katsastus Oy ja K1-Katsastajat myytiin ulkomaalaisille pääomasijoittajille. A-Katsastuksen omistajaksi tuli englantilainen Bridgeport Capital ja K1-katsastajien omistajaksi espanjalainen Applus. Näiden yritysten hallussa on noin 70 prosenttia katsastusmarkkinoista. Loppu jakautuu noin 120 pienemmän yrityksen kesken.

Henkilöauton katsastuksessa vaaditaan auton vuosimallista riippuen mm. seuraavaa.

* 1971 etuturvavyöt
* 1978 pakokaasumittaus ottomoottorille
* 1980 pakokaasumittaus dieselmoottorille
* 1981 takaturvavyöt
* 1984 Peruutusvalo
* 1985 Sivusuuntavalot
* 1987 E-pakokaasupäästötaso
* 1989 hätävilkut
* 1992 vähäpäästöinen
* 1993 takasumuvalo, valmistajankilpi
* 1995 Ajovalojen korkeudensäätölaite
* 1998 E-säännön mukainen valmistajankilpi
* 2001 OBD

Vaatimukset eivät koske vanhempia autoja.

== Katsastustoiminta Suomessa ==
Suomessa katsastuksia tekevät [[katsastusasema]]t. Katsastus suoritetaan lakien, asetusten sekä EU:n direktiivien mukaisesti.

Erilaisia katsastuksia tehdään:
* Määräaikais- eli vuosikatsastuksina.
* Teknisten muutosten jälkeen muutoskatsastuksina.
* Ajoneuvon uudelleen[[Rekisteröinti|rekisteröinnin]] yhteydessä rekisteröintikatsastuksina.
* Uusille käyttöön otettaville ajoneuvomalleille ja -tyypeille tyyppikatsastuksina.
* [[Maahantuonti|Maahantuoduille]] tyyppikatsastamattomille ajoneuvoille maahantuontikatsastuksina.
* [[Ajoneuvoyhdistelmä|Ajoneuvoyhdistelmien]] kytkennöille kytkentäkatsastuksina.

Katsastustoimintaa Suomessa valvoo TraFi, Liikenteen turvallisuusvirasto, valvomalla katsastajien pätevyyttä ja toimipaikkojen teknisiä edellytyksiä sekä lupavalvonnalla että koekatsastuksilla.

=== Ajoneuvon määräaikaiskatsastus ===
Määräaikaiskatsastuksessa tarkistettavia kohteita ovat:
* Ajoneuvon tunnistetiedot (mm. valmistenumero, rekisteritiedot).
* Akselisto, pyörät, jousitus.
* Jarrujärjestelmä
* Sähkölaitteet, valot
* Alusta, [[kori]].
* Ohjaus- ja hallintalaitteet.
* Näkyvyys (mm. tuulilasi, puhdistuslaitteet, peilit).
* Ajoneuvon ympäristöhaitat (mm. pakokaasut, melu, nestevuodot).
* [[OBD-mittaus]]
* Erikoisajoneuvojen lisätarkastukset (mm. taksien taksamittarit, paloautojen varustus).

Katsastuksessa havaitun vian perusteella ajoneuvo voidaan määrätä jälkitarkastukseen, jolloin määräaikaiskatsastuksessa todettu vika tai puute tarkastetaan samalla katsastusasemalla uudelleen. Jälkitarkastus on tehtävä kuukauden kuluessa määräaikaistarkastuksesta. Muuten auto on katsastettava kokonaan uudelleen. Lievemmistä vioista voidaan määrätä pelkkä korjauskehotus, jolloin ajoneuvoa ei tarvitse hyväksyttää uudelleen korjaamisen jälkeen. Hyväksytty määräaikaiskatsastus merkitään ajoneuvon [[Rekisteriote|rekisteriotteeseen]], toukokuusta [[2004]] alkaen [[Rekisteröintitodistus|rekisteröintitodistukseen]] sekä [[ajoneuvorekisteri]]in. Jos ajoneuvon katsastus ei ole voimassa, ajoneuvo on käyttökiellossa. Mikäli käyttökiellossa oleva ajoneuvo havaitaan liikenteessä niin se asetetaan ajokieltoon tai mikäli ajoneuvossa havaitaan katsastuksessa päästöihin tai liikenneturvallisuuteen liittyvä merkittävä puute, voidaan se asettaa katsastuksessa ajokieltoon.

* Yleisimpiä hylkäämiseen johtaneita syitä ovat heikot/huonot [[jarrut]], pakokaasupäästöt, [[alusta]]viat/ruosteongelmat.

==== Pakokaasumittaukset katsastuksessa ====
Bensiinikäyttöisten autojen pakokaasumittaukset koskevat vuonna 1978 ja sen jälkeen käyttöönotettuja autoja.

* Normaalisti huolletut ja kunnossa olevat autot läpäisevät mittauksen yleensä ongelmitta.

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=35% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!rowspan=2|Moottorityyppi tai auton käyttöönottoaika!!colspan=3|Joutokäynti!!colspan=3|Väh. 2000 r/min
|-
!OBD!!CO (%)!!HC (ppm)!!CO (%)!!HC (ppm)!!Lambda
|- bgcolor=#ffffff
|'''Ennen 1.10.1986'''||-||4,5||1000||-||-||-
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.10.1986 tai jälkeen'''||-||3,5||600||-||-||-
|- bgcolor=#ffffff
|'''Varustettu kolmitoimisella [[katalysaattori]]-laitteistolla'''||-||0,5||100||0,3||100||1±0,03
|- bgcolor=#ffffff
|'''Ey-tyyppihyväksytty direktiivin 98/69/Ey-mukaisesti ([[EURO 3]] ja [[EURO 4|4]])'''||Tarkastus||-||-||0,2||100||1±0,03
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.7.2002 jälkeen'''||Tarkastus||-||-||0,2||100||1±0,03
|}

Bensiinikäyttöisten autojen pakokaasupäästöjen tarkastuksessa mitataan joutokäynnillä CO-, HC-, O2- ja CO2 -pitoisuudet ja vastaava moottorin pyörintänopeus (alle 1000 r/min). Kolmitoimisilla katalysaattorilla varustettujen autojen osalta mitataan lisäksi korotettu pyörintänopeus ja sitä vastaavat CO-, HC-, O2- ja CO2- pitoisuudet ja lambda-arvo (polttoaineen ja ilman suhde palamisseoksessa).

Bensiinikäyttöiselle henkilö- ja pakettiautolle, joka on varustettu ajoneuvon sisäisellä valvontajärjestelmällä (OBD) ja otettu käyttöön 1.1.2001 tai sen jälkeen suoritetaan OBD:n tarkastus ja korotetun pyörintänopeuden pakokaasupäästömittaus.

===== Dieselsavutuksen mittaus =====
Savutusmittauksen piiriin kuuluvat 1.1.1980 jälkeen käyttöönotetut dieselautot. Mittauksessa tarkastetaan, että moottorin savutus ei ylitä sallittuja enimmäisarvoja. Savutusmittauksessa käytetty menetelmä perustuu EU-direktiiviin.

Mittauksessa kuormittamatonta moottoria kiihdytetään joutokäynnillä säätimen rajoittamalle maksimipyörintänopeudelle. Tällöin syntyvä pakokaasu johdetaan mittauslaitteistoon, joka toimii ns. opasiteettiperiaatteella. Laitteisto mittaa pakokaasun valonläpäisykykyä, josta johdetaan savutusmittauksessa käytettävä k-arvo (yksikkö 1/m). Hyväksymisraja on vapaastihengittävillä dieselmoottoreilla 2,5 m-1 ja turboahtimella varustetuilla dieselmoottoreilla 3,0 m-1. Jos henkilöauto on käyttöönotettu 1.1.2006 jälkeen ([[EURO 4]], [[EURO 5]]) raja-arvo on 1,5 m-1.

Mikäli auton valmistaja on ilmoittanut yleisiä raja-arvoja korkeamman absorptio- eli k-kertoimen, käytetään tuloksen arvostelussa tätä raja-arvoa.

Savutusmittaus on useimmiten ongelmaton ja normaalikuntoiselle moottorille vaaraton tarkastus.

* Varmimmin raja-arvot alittuvat, kun
** Noudatat auton huolto-ohjelmaa
** Vaihdat tai puhdistat ilmansuodattimen säännöllisesti
** Tarkistat moottorin öljyn ja jäähdytysnesteen määrän
** Seuraat jakohihnan ikää ja kuntoa
** Varmistat, että polttoaineen ruiskutuspumpun säädöt ja toiminta ovat kunnossa

==== Henkilö- ja pakettiauton määräaikaiskatsastuksen ajankohta ====
Henkilö- ja pakettiauton ensimmäinen määräaikaiskatsastus on suoritettava viimeistään kolmen (3) vuoden kuluttua käyttöönottopäivästä. Sen jälkeen on vapaavuosi, jolloin sitä ei katsasteta. Vapaavuoden jälkeen katsastus suoritetaan vuosittain. [[Henkilöauto|Henkilö]]- ja [[pakettiauto]]t pitää katsastaa neljän (4) kuukauden aikana ennen käyttöönottopäivää, joka on viimeinen mahdollinen katsastuspäivä.

* Esimerkiksi 13.6.2005 käyttöön otettuun henkilöautoon:
** Suoritetaan ensimmäinen määräaikaiskatsastus 13.2.-13.6.2008
** Ei suoriteta katsastusta 2009
** 2010 ja sitä seuraavina vuosina 13.2.-13.6.

Mikäli käyttöönottopäivää ei näy rekisteriotteessa, katsastus määräytyy [[rekisteritunnus|rekisteritunnuksen]] viimeisen numeron mukaisesti.

=== Muutoskatsastus ===
Muutoskatsastuksessa autoon tehdyt muutokset tarkistetaan tai auton tietoja muutetaan tai täydennetään rekisteriin.

=== Rekisteröintikatsastus ===
Suoritetaan yksittäisen ajoneuvon luokittelua varten.

=== Hinnoittelu ===
Valtiovalta ei enää säätele katsastuksen hintaa, vaan katsastusyritykset määrittävät itse katsastuksen hinnan kilpailutilanteen ja kysynnän mukaan.

* Katsastuksen hinta koostuu seuraavista tekijöistä (Alv 23 %):
** Katsastus
** Pakokaasumittaus
** Raskaan kaluston ATK-pohjainen jarrusovitus.
** Raskaan kaluston nopeudenrajoittimen tarkastus.
** Raskaan kaluston VAK/ADR -katsastus (vaarallisten aineiden kuljetus).

Katsastustoiminnan vapauttamisen yhtenä tarkoituksena vuonna [[1994]] oli parantaa autokatsastuksen saatavuutta ja palvelutasoa, kilpailun hillitessä hintojen nousua. Samalla katsastushintoihin lisättiin 22% arvonlisäveroa. Seurauksena olikin palvelutason roima nousu mutta myös hinnat nousivat voimakkaasti vastoin ennakkotoivetta. Vuosina [[2002]]–[[2008]] katsastusmaksu nousi 41,6%.

Ratkaisuksi julkisuudessa katsastuksen hintojen nousun hillitsemiseksi on esitetty mm. katsastusoikeuksien vapauttamista korjaamoiden tehtäväksi. Nykyinen katsastustoimilupalainsäädäntö sallii jo nyt korjaamoiden tehdä pakokaasumittaukset, raskaan kaluston jarrusovitukset sekä nopeudenrajoittimen tarkastukset katsastusta varten. Silti kyseiset palvelut on hinnoiteltu sekä katsastusasemilla että korjaamoilla samalle tasolle.

Hintatason nousu on viimeisen kolmen vuoden aikana lähes täydellisesti pysähtynyt, ja jopa kääntynyt laskuun. Katsastusalalle on tullut yli 50 uutta yritystä vuoden [[2008]] jälkeen.

== Ulkoiset linkit ==
* [http://www.trafi.fi/filebank/a/1324987187/858c972b1171a45d3665e693e65b8fcb/4692-Katsastuksen_arvosteluperusteet.pdf Katsastuksen arvosteluperusteet (pdf-tiedosto)]
* [http://www.autonvaraosat.net/ylesimmat-hylkayksen-syyt-katsastuksessa/ Yleisimmät syyt katsastuksen hylkäämiseen]
* [http://www.katsastushinnat.fi Katsastushinnat.fi]
* [http://www.ake.fi Ajoneuvohallintokeskus AKE]
* [http://www.k1katsastajat.fi K1-Katsastajat]
* [http://www.a-katsastus.fi A-Katsastus]
* [http://www.hakus.fi Hakus Autokatsastus]
* [http://www.mantsalanautokatsastus.fi Mäntsälän Autokatsastus]

{{Wikipedia|Katsastus}}

[[Luokka:Yleiset]]

Katsastus

2015-07-08T05:41:40Z

82.141.107.186: /* Henkilö- ja pakettiauton määräaikaiskatsastuksen ajankohta */

'''Katsastus''' on [[ajoneuvo|ajoneuvoille]] tehtävä tarkastus, jossa tarkastetaan ajoneuvon
* Olevan varusteineen säädösten edellyttämässä kunnossa.
* Olevan turvallinen liikenteessä.
* Päästöjen olevan riittävän alhaiset.
* Pakollisten maksujen ja vakuutusten olevan suoritettu.

== Historiaa ==
Ajoneuvojen katsastustoiminta alkoi Suomessa vuonna [[1917]] kunnallisena toimintana kaupunkien järjestyssääntöjen pohjalta. Vuodesta [[1922]] lähtien katsastustoiminta oli lääninhallitusten alaista ja osittain toimitusmaksuperustaista. 14. lokakuuta [[1922]] annettiin asetus automobiililiikenteestä, mikä piti sisällään ohjeet katsastuksesta ja rekisteröinnistä. Samaan aikaan kirjattiin valtakunnan tasolla ensimmäiset kuljettajan pätevyyttä koskevat säädökset. Suomi on alan uranuurtajia maailmassa.

Vuonna [[1968]] toiminta valtiollistettiin [[Autorekisterikeskus|Autorekisterikeskuksen]] osaksi. Vuoden [[1996]] alusta toiminta eriytettiin omaksi osakeyhtiökseen, Suomen Autokatsastus Oy:ksi. Jo sitä ennen oli vuodesta [[1994]] lähtien sallittu rajoitetusti yksityinen toiminta. Vuonna [[2003]] valtio myi Suomen autokatsastuksen suomalaiselle pääomasijoittajalle ja yhtiön johdolle. Yhtiön nimeksi vaihdettiin A-Katsastus Oy. Vuonna [[2006]] suurimmat katsastajat A-Katsastus Oy ja K1-Katsastajat myytiin ulkomaalaisille pääomasijoittajille. A-Katsastuksen omistajaksi tuli englantilainen Bridgeport Capital ja K1-katsastajien omistajaksi espanjalainen Applus. Näiden yritysten hallussa on noin 70 prosenttia katsastusmarkkinoista. Loppu jakautuu noin 120 pienemmän yrityksen kesken.

Henkilöauton katsastuksessa vaaditaan auton vuosimallista riippuen mm. seuraavaa.

* 1971 etuturvavyöt
* 1978 pakokaasumittaus ottomoottorille
* 1980 pakokaasumittaus dieselmoottorille
* 1981 takaturvavyöt
* 1984 Peruutusvalo
* 1985 Sivusuuntavalot
* 1987 E-pakokaasupäästötaso
* 1989 hätävilkut
* 1992 vähäpäästöinen
* 1993 takasumuvalo, valmistajankilpi
* 1995 Ajovalojen korkeudensäätölaite
* 1998 E-säännön mukainen valmistajankilpi
* 2001 OBD

Vaatimukset eivät koske vanhempia autoja.

== Katsastustoiminta Suomessa ==
Suomessa katsastuksia tekevät [[katsastusasema]]t. Katsastus suoritetaan lakien, asetusten sekä EU:n direktiivien mukaisesti.

Erilaisia katsastuksia tehdään:
* Määräaikais- eli vuosikatsastuksina.
* Teknisten muutosten jälkeen muutoskatsastuksina.
* Ajoneuvon uudelleen[[Rekisteröinti|rekisteröinnin]] yhteydessä rekisteröintikatsastuksina.
* Uusille käyttöön otettaville ajoneuvomalleille ja -tyypeille tyyppikatsastuksina.
* [[Maahantuonti|Maahantuoduille]] tyyppikatsastamattomille ajoneuvoille maahantuontikatsastuksina.
* [[Ajoneuvoyhdistelmä|Ajoneuvoyhdistelmien]] kytkennöille kytkentäkatsastuksina.

Katsastustoimintaa Suomessa valvoo TraFi, Liikenteen turvallisuusvirasto, valvomalla katsastajien pätevyyttä ja toimipaikkojen teknisiä edellytyksiä sekä lupavalvonnalla että koekatsastuksilla.

=== Ajoneuvon määräaikaiskatsastus ===
Määräaikaiskatsastuksessa tarkistettavia kohteita ovat:
* Ajoneuvon tunnistetiedot (mm. valmistenumero, rekisteritiedot).
* Akselisto, pyörät, jousitus.
* Jarrujärjestelmä
* Sähkölaitteet, valot
* Alusta, [[kori]].
* Ohjaus- ja hallintalaitteet.
* Näkyvyys (mm. tuulilasi, puhdistuslaitteet, peilit).
* Ajoneuvon ympäristöhaitat (mm. pakokaasut, melu, nestevuodot).
* [[OBD-mittaus]]
* Erikoisajoneuvojen lisätarkastukset (mm. taksien taksamittarit, paloautojen varustus).

Katsastuksessa havaitun vian perusteella ajoneuvo voidaan määrätä jälkitarkastukseen, jolloin määräaikaiskatsastuksessa todettu vika tai puute tarkastetaan samalla katsastusasemalla uudelleen. Jälkitarkastus on tehtävä kuukauden kuluessa määräaikaistarkastuksesta. Muuten auto on katsastettava kokonaan uudelleen. Lievemmistä vioista voidaan määrätä pelkkä korjauskehotus, jolloin ajoneuvoa ei tarvitse hyväksyttää uudelleen korjaamisen jälkeen. Hyväksytty määräaikaiskatsastus merkitään ajoneuvon [[Rekisteriote|rekisteriotteeseen]], toukokuusta [[2004]] alkaen [[Rekisteröintitodistus|rekisteröintitodistukseen]] sekä [[ajoneuvorekisteri]]in. Jos ajoneuvon katsastus ei ole voimassa, ajoneuvo on käyttökiellossa. Mikäli käyttökiellossa oleva ajoneuvo havaitaan liikenteessä niin se asetetaan ajokieltoon tai mikäli ajoneuvossa havaitaan katsastuksessa päästöihin tai liikenneturvallisuuteen liittyvä merkittävä puute, voidaan se asettaa katsastuksessa ajokieltoon.

* Yleisimpiä hylkäämiseen johtaneita syitä ovat heikot/huonot [[jarrut]], pakokaasupäästöt, [[alusta]]viat/ruosteongelmat.

==== Pakokaasumittaukset katsastuksessa ====
Bensiinikäyttöisten autojen pakokaasumittaukset koskevat vuonna 1978 ja sen jälkeen käyttöönotettuja autoja.

* Normaalisti huolletut ja kunnossa olevat autot läpäisevät mittauksen yleensä ongelmitta.

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=35% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!rowspan=2|Moottorityyppi tai auton käyttöönottoaika!!colspan=3|Joutokäynti!!colspan=3|Väh. 2000 r/min
|-
!OBD!!CO (%)!!HC (ppm)!!CO (%)!!HC (ppm)!!Lambda
|- bgcolor=#ffffff
|'''Ennen 1.10.1986'''||-||4,5||1000||-||-||-
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.10.1986 tai jälkeen'''||-||3,5||600||-||-||-
|- bgcolor=#ffffff
|'''Varustettu kolmitoimisella [[katalysaattori]]-laitteistolla'''||-||0,5||100||0,3||100||1±0,03
|- bgcolor=#ffffff
|'''Ey-tyyppihyväksytty direktiivin 98/69/Ey-mukaisesti ([[EURO 3]] ja [[EURO 4|4]])'''||Tarkastus||-||-||0,2||100||1±0,03
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.7.2002 jälkeen'''||Tarkastus||-||-||0,2||100||1±0,03
|}

Bensiinikäyttöisten autojen pakokaasupäästöjen tarkastuksessa mitataan joutokäynnillä CO-, HC-, O2- ja CO2 -pitoisuudet ja vastaava moottorin pyörintänopeus (alle 1000 r/min). Kolmitoimisilla katalysaattorilla varustettujen autojen osalta mitataan lisäksi korotettu pyörintänopeus ja sitä vastaavat CO-, HC-, O2- ja CO2- pitoisuudet ja lambda-arvo (polttoaineen ja ilman suhde palamisseoksessa).

Bensiinikäyttöiselle henkilö- ja pakettiautolle, joka on varustettu ajoneuvon sisäisellä valvontajärjestelmällä (OBD) ja otettu käyttöön 1.1.2001 tai sen jälkeen suoritetaan OBD:n tarkastus ja korotetun pyörintänopeuden pakokaasupäästömittaus.

===== Dieselsavutuksen mittaus =====
Savutusmittauksen piiriin kuuluvat 1.1.1980 jälkeen käyttöönotetut dieselautot. Mittauksessa tarkastetaan, että moottorin savutus ei ylitä sallittuja enimmäisarvoja. Savutusmittauksessa käytetty menetelmä perustuu EU-direktiiviin.

Mittauksessa kuormittamatonta moottoria kiihdytetään joutokäynnillä säätimen rajoittamalle maksimipyörintänopeudelle. Tällöin syntyvä pakokaasu johdetaan mittauslaitteistoon, joka toimii ns. opasiteettiperiaatteella. Laitteisto mittaa pakokaasun valonläpäisykykyä, josta johdetaan savutusmittauksessa käytettävä k-arvo (yksikkö 1/m). Hyväksymisraja on vapaastihengittävillä dieselmoottoreilla 2,5 m-1 ja turboahtimella varustetuilla dieselmoottoreilla 3,0 m-1. Jos henkilöauto on käyttöönotettu 1.1.2006 jälkeen ([[EURO 4]], [[EURO 5]]) raja-arvo on 1,5 m-1.

Mikäli auton valmistaja on ilmoittanut yleisiä raja-arvoja korkeamman absorptio- eli k-kertoimen, käytetään tuloksen arvostelussa tätä raja-arvoa.

Savutusmittaus on useimmiten ongelmaton ja normaalikuntoiselle moottorille vaaraton tarkastus.

* Varmimmin raja-arvot alittuvat, kun
** Noudatat auton huolto-ohjelmaa
** Vaihdat tai puhdistat ilmansuodattimen säännöllisesti
** Tarkistat moottorin öljyn ja jäähdytysnesteen määrän
** Seuraat jakohihnan ikää ja kuntoa
** Varmistat, että polttoaineen ruiskutuspumpun säädöt ja toiminta ovat kunnossa

==== Henkilö- ja pakettiauton määräaikaiskatsastuksen ajankohta ====
Henkilö- ja pakettiauton ensimmäinen määräaikaiskatsastus on suoritettava viimeistään kolmen (3) vuoden kuluttua käyttöönottopäivästä. Sen jälkeen on vapaavuosi, jolloin sitä ei katsasteta. Vapaavuoden jälkeen katsastus suoritetaan vuosittain. [[Henkilöauto|Henkilö]]- ja [[pakettiauto]]t pitää katsastaa neljän (4) kuukauden aikana ennen käyttöönottopäivää, joka on viimeinen mahdollinen katsastuspäivä.

* Esimerkiksi 13.6.2005 käyttöön otettuun henkilöautoon:
** Suoritetaan ensimmäinen määräaikaiskatsastus 13.2.-13.6.2008
** Ei suoriteta katsastusta 2009
** 2010 ja sitä seuraavina vuosina 13.2.-13.6.

Mikäli käyttöönottopäivää ei näy rekisteriotteessa, katsastus määräytyy [[rekisteritunnus|rekisteritunnuksen]] viimeisen numeron mukaisesti.

=== Muutoskatsastus ===
Muutoskatsastuksessa autoon tehdyt muutokset tarkistetaan tai auton tietoja muutetaan tai täydennetään rekisteriin.

=== Rekisteröintikatsastus ===
Suoritetaan yksittäisen ajoneuvon luokittelua varten.

=== Hinnoittelu ===
Valtiovalta ei enää säätele katsastuksen hintaa, vaan katsastusyritykset määrittävät itse katsastuksen hinnan kilpailutilanteen ja kysynnän mukaan.

* Katsastuksen hinta koostuu seuraavista tekijöistä (Alv 23%):
** Katsastus
** Pakokaasumittaus
** Raskaan kaluston ATK-pohjainen jarrusovitus.
** Raskaan kaluston nopeudenrajoittimen tarkastus.
** Raskaan kaluston VAK/ADR -katsastus (vaarallisten aineiden kuljetus).

Katsastustoiminnan vapauttamisen yhtenä tarkoituksena vuonna [[1994]] oli parantaa autokatsastuksen saatavuutta ja palvelutasoa, kilpailun hillitessä hintojen nousua. Samalla katsastushintoihin lisättiin 22% arvonlisäveroa. Seurauksena olikin palvelutason roima nousu mutta myös hinnat nousivat voimakkaasti vastoin ennakkotoivetta. Vuosina [[2002]]–[[2008]] katsastusmaksu nousi 41,6%.

Ratkaisuksi julkisuudessa katsastuksen hintojen nousun hillitsemiseksi on esitetty mm. katsastusoikeuksien vapauttamista korjaamoiden tehtäväksi. Nykyinen katsastustoimilupalainsäädäntö sallii jo nyt korjaamoiden tehdä pakokaasumittaukset, raskaan kaluston jarrusovitukset sekä nopeudenrajoittimen tarkastukset katsastusta varten. Silti kyseiset palvelut on hinnoiteltu sekä katsastusasemilla että korjaamoilla samalle tasolle.

Hintatason nousu on viimeisen kolmen vuoden aikana lähes täydellisesti pysähtynyt, ja jopa kääntynyt laskuun. Katsastusalalle on tullut yli 50 uutta yritystä vuoden [[2008]] jälkeen.

== Ulkoiset linkit ==
* [http://www.trafi.fi/filebank/a/1324987187/858c972b1171a45d3665e693e65b8fcb/4692-Katsastuksen_arvosteluperusteet.pdf Katsastuksen arvosteluperusteet (pdf-tiedosto)]
* [http://www.autonvaraosat.net/ylesimmat-hylkayksen-syyt-katsastuksessa/ Yleisimmät syyt katsastuksen hylkäämiseen]
* [http://www.katsastushinnat.fi Katsastushinnat.fi]
* [http://www.ake.fi Ajoneuvohallintokeskus AKE]
* [http://www.k1katsastajat.fi K1-Katsastajat]
* [http://www.a-katsastus.fi A-Katsastus]
* [http://www.hakus.fi Hakus Autokatsastus]
* [http://www.mantsalanautokatsastus.fi Mäntsälän Autokatsastus]

{{Wikipedia|Katsastus}}

[[Luokka:Yleiset]]

SUV

2014-07-31T06:23:47Z

82.141.107.186: /* Citymaasturit */

[[Kuva:2002 Ford Expedition.jpg|thumb|250px|Ford Expedition, tavallinen Yhdysvaltalainen SUV-luokan auto.]]

'''SUV''' ('''Sports Utility Vehicle''') -käsite on peräisin Yhdysvalloista, ja sillä tarkoitetaan autoja, jotka Suomessa luokitellaan lähinnä maastoautoiksi ja citymaastureiksi. SUV-nimitys tarkoittaa enemmän auton korimallia ja sen vuoksi sekä oikeat maastoautot että citymaasturit luetaan SUV-luokan autoiksi. USA:ssa ne nousivat uskomattoman suureen suosioon yhdessä kevyiden kuorma-autojen (esim. [[Ford F150]] ja [[Chevrolet Silverado]]) kanssa. Tämä johtui lähinnä siitä, että autojen verotusta muutettiin ja SUV:t alettiin luokitella hyötyajoneuvoiksi. Nykyisin USA:ssa miltei jokaisella automerkillä on tarjolla oma SUV-malli. Myös Euroopassa on SUV:ien suosio viimeisten vuosien aikana kasvanut. Luokkajaot mm. SUV- ja Crossover-malleihin ovat välillä hyvin keinotekoisia ja usein onkin hankalaa sanoa, mihin luokkaan malli milloinkin kuuluu.

== SUV-kategoriat ==

SUV-autot voidaan jakaa karkeasti muutamaan kategoriaan.

=== Maasturit ===
{{Pääartikkeli|Maastoauto}}

Maasturit ovat autoja, jotka voivat edetä myös maastossa.

==== Esimerkkejä maastureista ====

*[[Hummer H1]]
*[[Isuzu Trooper]]
*[[Jeep Cherokee]]
*[[Lamborghini LM002]]
*[[Lada Niva]]
*[[Land Rover]]
*[[Mercedes-Benz G|Mercedes-Benz G-sarja]]
*[[Mercedes-Benz GL|Mercedes-Benz Gl-sarja]]
*[[Mitsubishi Pajero]]
*[[Range Rover]]
*[[Suzuki SJ Samurai]]
*[[Suzuki Jimny]]
*[[Suzuki Vitara]]
*[[Toyota Land Cruiser]]

=== Citymaasturit ===

Citymaasturit ovat ulkonäöltään hyvin lähellä maastureita, mutta ovat tarkoitettuja lähinnä kadulle. Ne syntyivät siksi, että monetkaan maasturin ostajat eivät ajaneet muualla kuin tavallisilla teillä. Osa niistä on hyvinkin lähellä [[henkilöauto]]a.

Citymaasturit sopivat huonosti maastoajoon. Niistä mm. puuttuu [[maastoauto]]ille tyypillinen [[alennusvaihteisto]], riittävät jousituksen joustovarat ja [[tasauspyörästönlukko|tasauspyörästönlukot]]. Usein citymaasturin rakenne on myös hyvin paljon kevyempi mitä oikean maastoauton maastoajoa ajatellen ja tämä voi aiheuttaa kestävyysongelmia maastossa. Joissakin citymaastureissa on yhteistä oikeiden maastureiden kanssa korkea maavara. Korkean maavaran ansiosta citymaasturilla on mahdollista päästä pahoinkin paikkoihin, mutta ilman lukkoja ja riittäviä joustovaroja voi poispääsy jäädä haaveeksi. Näissä autoissa nelivedon tehtävä onkin lähinnä parantaa liikkeellelähtöä normaaliajossa.

Ensimmäisiä citymaastureiksi kutsuttuja autoja oli vuonna [[1994]] esitelty [[Toyota RAV4]] ja [[Honda CR-V]].

==== Esimerkkejä citymaastureista ====

*[[Acura MDX]]
*[[Hummer H2]]

*[[BMW X3]]
*[[BMW X5]]
*[[Cadillac Escalade]]
*[[Chevrolet Blazer]]
*[[Ford Expedition]]
*[[Honda CR-V]] ja [[Honda HR-V]]
*[[Mitsubishi Outlander]]
*[[Nissan Murano]] ja [[Nissan X-Trail|X-Trail]]
*[[Pontiac Torrent]]
*[[Toyota RAV4]]

*[[Suzuki Vitara]]
*[[Suzuki Grand Vitara]] (Grand Vitara on tavallaan citymaasturin ja maasturin välimuoto. Siinä on mm. alennusvaihteisto, ja muitakin avuja jotka tekevät siitä selvästi useimpia citymaastureita kyvykkäämmän maastoajossa.)
*[[Volvo XC90]]

=== Crossover-SUV:t ===

Crossover-SUV:t ovat maasturia muistuttavia ajoneuvoja, jotka ovat enemmän tai vähemmän muistuttavat ominaisuuksiltaan henkilöautoa. Ulkomuoto voi olla hyvin samanlainen varsinaisen SUV-mallin kanssa, mutta ajo-ominaisuudet ja polttoainetalous on lähempänä normaalia henkilöautoa.

==== Esimerkkejä crossovereista ====

*[[Alfa Romeo 156|Alfa Romeo 156 Crosswagon]] (neliveto, korotettu maavara)
*[[Audi A6 Allroad]] ([[Audi A6|Audi A6 Avant]] nelivedolla ja korotetulla maavaralla)
*[[Cadillac SRX]]
*[[Chevrolet Equinnox]]
*[[Mitsubishi ASX]]
:(molemmat lähellä citymaasturia)
*[[Subaru Forester]]
*[[Subaru Outback]] (Lähinnä [[Subaru Legacy]] farmaria nelivedolla ja korotetulla maavaralla)
*[[Volvo XC70]] ([[Volvo V70]] nelivedolla ja korotetulla maavaralla)

== SUV:t ja ympäristö ==

SUV-luokan ajoneuvot ovat saaneet paljon kritiikkiä erityisesti ympäristöjärjestöiltä. Tämä johtuu SUV:ien suuresta kulutuksesta ja saastutuksesta. Järjestöt ovat tempaisseet muun muassa jakamalla kaupunkien keskustassa (esimerkiksi Lontoossa ja New Yorkissa) pysäköityjen SUV:ien tuulilasiin muistutuksia autojen aiheuttamista ympäristöhaitoista. Monet Euroopan kaupungit ovat pohtineet SUV:ien kieltämistä kaupunkien keskustoissa. Viime aikoina on kuitenkin ilmestynyt myös [[hybridiauto|hybridi]]-SUV:eja (esim. [[Lexus R400h]]), jotka kuluttavat polttoainetta yhtä vähän, tai jopa vähemmän kuin tavallinen henkilöauto.

Suomessa yleisimmät maasturit ja citymaasturit ovat usein selvästi pienempiä ja huomattavasti taloudellisempia, sekä ympäristöystävällisempiä kuin amerikkalaisten suuret citymaasturit, joihin ympäristökritiikki pääasiassa kohdistuu. Meille tyypillinen nykyaikainen dieselcitymaasturi pääsee helposti noin 6 l/100 km keskikulutukseen, joka on hyvin tyypillinen kulutus myös henkilöautoille.

Meillä oikeat maastoautot taas ovat verotussyistä jo selvästi harvinaisempia, eikä niidenkään kulutus dieselinä ole kuin noin 8–10 l/100 km luokkaa, joka on pieni verrattuna tyypilliseen amerikkalaiseen SUV-autoon, joihin ympäristöjärjestöjen kritiikki pääasiassa kohdistuu.

== Tulevaisuus ==

USA:ssa öljyn hinnan kallistuminen on romahduttanut jättikokoisten SUV:ien kysynnän ([[Chevrolet Suburban]] ja [[Ford Excursion]]).
Euroopassa SUV:it ovat kuitenkin niitä harvoja autoluokkia joiden kysyntä on kasvanut. Tosin ne Euroopassa myytävät SUV:it, joiden kysyntä on kasvanut, eivät ole läheskään yhtä suuria kuin amerikkalaisten isot jättisuvit, vaan lähinnä pienempiä henkilöautomaisia citymaastureita. Hybridimallien suosio tulee varmasti kasvamaan, mutta myös kompaktimmat mallit (esim. [[BMW X3]] ja [[Toyota RAV4]]) tulevat varmasti kasvattamaan myyntiään.

{{wikipedia|SUV}}

[[luokka:autotyypit]]

Hydrolastic-jousitus

2013-02-27T08:41:02Z

82.141.107.186:

'''Hydrolastic''' on erityinen [[British Motor Corporation|British Motor Corporationin]] (BMC) ja myöhempien sitä seuranneiden yhtiöiden henkilöautoissaan käyttämä, yksinkertainen ja tilaa säästävä nestejousitusjärjestelmä.

Järjestelmän kehittäjinä olivat englantilainen kumialan insinööri Alex Moulton sekä kreikkalais-brittiläinen autosuunnittelija Alec Issigonis. Hydrolastic-järjestelmä esiteltiin ensikertaa vuonna 1962 BMC:n [[BMC ADO16|ADO16]]-sarjan autoissa.

==Järjestelmän toimintaperiaate==
Järjestelmä koostuu nestetäyttöisistä painesäiliöistä sekä niitä yhdistävistä putkista. Auton joka pyörällä on oma painesäiliönsä ja saman kyljen etu- ja takapyörän säiliöt on yhdistetty toisiinsa putken avulla. Näin saadaan aikaan kompakti järjestelmä joka korvaa perinteiset teräsjouset ja heilahduksenvaimentimet. Alkuperäisen nesteen resepti oli seuraavanlainen:
* 49 % alkoholia
* 49 % tislattua vettä
* 1 % 3-etanoliamiinifosfaattia
* 1 % Na-merkaptobentsotiatsolia

Koska kotimekaanikoille näiden kahden viimeksimainitun kemikaalin hankkiminen olisi ollut kohtuuttoman vaikeaa, monet TI-miehet ja korjaamot käyttivät cocktailia, jossa puolet on alkoholia (esim. paineilmajarrujen jäänesto) ja puolet moottorin jäähdytinnestettä (etyleeniglykoli). Nykyisin, kun alkuperäistä nestettä ei ole saatavilla, autoharrastajat turvautuvat tähän kotitekoiseen aineeseen.

Jokaisen painesäiliön sisällä on kuminen jousielementti, jossa on läpivirtausventtiilit. Järjestelmä on paineen alainen ja kun maantiellä etupyörä osuu töyssyyn, nestevirtaus kumielementin venttiilin läpi siirtyy saman puolen takapyörälle. Näin etupyörän joustoliike on pehmeä ja takapää on valmis kohtaamaan saman töyssyn, jolloin neste taas virtaa etupyörälle. Koska neste on paineen alainen, ja sen liike on rajoitettu venttiileillä, ei erillisiä heilahduksenvaimentimia tarvita. Tämä [[jousitus|jousituksen]] nopea ja samanaikaisesti pehmeä toiminta on erityisen tärkeää pienissä autoissa, koska lyhyen akselivälinsä takia ne reagoivat tien epätasaisuuksiin voimakkaammin jolloin ajomukavuus kärsii.

Tämän etu- ja taka-akselin yhdistävän järjestelmän yhtenä heikkoutena on tietyissä olosuhteissa tapahtuva auton peräpään pomppaaminen. Suomessa 1960-luvulla Tekniikan Maailman koeajajat onnistuivat ajamaan Minillä hyppyrimäisen siltarummun yli niin, että kun auton etupyörät tapasivat rummun jälkimmäisen reunan, paineen siirtyminen takapyörille sinkosi auton peräpään ilmaan. Tämä oli kuitenkin tarkkaan laskelmoitu erityistapaus, eikä siviililiikenteessä ollut moiseen kuin teoreettinen mahdollisuus.

==Esikuvat==
Autotietokirjailija Jon Pressnell esittää aiheesta kertovassa kirjassaan, että [[Citroën DS|Citroën DS:ssä]] esitelty [[Kaasunestejousitus|kaasunestejousitus]] olisi ollut Issigonisin ja Moultonin esikuvana. Työskenteliväthän he juurikin samansuuntaisen projektin parissa Citroënin esittelyn aikaan. Presnell esittää ajatuksenaan että Citroënin jousitusjärjestelmän monimutkainen rakenne rohkaisi Moultonia etsimään yksinkertaisempia ratkaisuja.

CAR-lehden haastattelussa, 1980-luvun lopulla, Moulton kertoo että hän ja Issigonis tutkivat myös 50-luvun [[Citroën 2CV|Citroën 2CV:n]] jousitusjärjestelmää. Siinä auton saman puolen pyörät on jousitettu yhteisellä, auton helman alle pituussuntaisesti asennetulla kierrejousella. He kuitenkin halusivat saada aikaan jousituksen, joka olisi pehmeä ja vakaa, mutta ilman 2CV:n jopa koomisen pitkiä joustoliikkeitä.

==Hydragas==
Hydragas on jousitusjärjestelmä jota [[British Leyland]] ja sitä seuranneet yhtiöt käyttivät monissa henkiöautomalleissaan.

Hydragas on suora kehitysjatke Moultonin aiemmalle Hydrolastic-järjestelmälle. Se esiteltiin ensikertaa vuoden 1973 [[Austin Allegro|Austin Allegrossa]]. Myöhemmin se asennettiin vuoden 1975 [[Leyland Princess|Princessin]] sen seuraajan [[Austin Ambassador|Austin Ambassadorin]] jousitusjärjestelmäksi.

Tässäkin järjestelmänä sen sydämenä toimivat joka pyörällä olevat paineyksiköt, jotka nesteen sijasta on täytetty typpikaasulla. Järjestelmän toiminta on muuten samanlainen kuin aiemalla Hydrolastic-järjestelmällä.

Huolimatta alkuvaiheen ongelmista, joissa Allegron jousituksen toiminta oli täysin vajavaista, järjestelmä onnistuttiin kehittämään suorituskykyiseksi ja tehokkaaksi vaihtoehdoksi perinteisille teräsjousille.

Austin Maxi oli ainoa tuotantomalli, jossa käytettiin molempia järjestelmiä. Maxissa käytetty rakenne poikkesi ADO16 mallien vastaavista yhdysputkeen asennetun paineventtiilin osalta. Vuonna 1978 Hydrolastic-paineyksköiden kumiosien valmistaja Dunlop lopetti niiden valmistuksen ja BL:n oli modifioitava Maxin rakenteita saadakseen Leyland Princessin Hydrogas-järjestelmän paineyksiköt sopimaan Maxiin. Tämä edellytti mm. täysin uuden etukelkan suunnittelua.

==Ajoneuvosovellukset==
Autot joissa on käytetty Hydrolastic-järjestelmää:
* [[BMC ADO16|BMC 1100]]
* [[Mini]] (1964 - 1971)
* [[Austin America]] (1968 - 1971)
* [[Austin 1800]]
* [[Austin Maxi]] (-3/1978)
* [[Austin 3-Litre]]
* [[MG 1100]] (1962 - 1968)
* [[Morris 1500]]
* Huffaker Indianapolis kilpa-autot 1964-1969 "MG Liquid Suspension Special"
* [[Wolseley Hornet]]
* [[Riley Elf]]
* [[Riley Kestrel]]
* [[Wolseley 1100]]
* [[Wolseley Six]]

Autot joissa on käyetty Hydragas-järjestelmää:
* [[Austin Ambassador]]
* [[Leyland Princess|Princess]]
* [[Austin Allegro]]
* [[Austin Maxi]] (3/1978-)
* [[Rover Metro|Austin Metro]]
* [[Rover Metro]]
* [[Rover 100]]
* [[MG F|MG F]]

==Aiheesta muualla==
http://www.elevenhundred.com/hydro.php animaatio 
Jon Pressnell (1999). Citroen DS: The Complete Story. The Crowood Press. ISBN 1-86126-055-5 
http://www.conceptcarz.com/z20354/Huffaker-MG-Liquid-Suspension-Special.aspx

[[Luokka:Pyöräntuenta]]

Volvo 940

2012-11-05T06:53:01Z

82.141.107.186: /* Yleistä */

{{malli|
nimi = Volvo 940|
kuva = |
valmistaja = Volvo|
valmistusmaa = Ruotsi, Belgia|
valmistusaika = [[1990]]–[[1998]]|
luokka = [[Suuri auto]]|
kori = 4-ovinen [[Sedan]] 5-ovinen [[Farmari|Kartano]]|
moottori = [[R4]], [[R6]]|
huippunopeus = 179–205 km/h|
kiihtyvyys = 7,9–12,5 s (0–100 km/h)|
iskutilavuus = 1986–2383 cm3|
teho = 80–140 [[kW]]|
päästöt = 244|
kulutus = 10,2–10,3 l/100 km (yhd. EU)|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
hintaluokka = 41.400–42.400 € (1998)|
edeltäjä = [[Volvo 740]]|
seuraaja = |
samaaluokkaa = [[Opel Senator B]] [[Saab 9000]] [[Mercedes-Benz W124]]}}

'''Volvo 940''' esiteltiin vanhentuneen edeltäjänsä [[Volvo 740]]:n seuraajaksi vuonna [[1990]]. Autoa valmistettiin sekä sedan- että farmarimallisena vuoteen [[1998]] asti. Auton paremmin varusteltu sisarmalli on [[Volvo 960]].

== Yleistä ==
940-malli esiteltiin syksyllä [[1990]]. Se korvasi 740-mallin, jonka GL-malli kuitenkin jäi vielä tuotantoon. Sedan- ja farmarimallin lisäksi autoa valmistettiin 6-ovisena taksimallina. Vuodelle [[1991]] esiteltiin uudeksi varusteeksi [[SIPS]]-sivutörmäyssuoja. Vuonna [[1993]] farmarimallin takaistuin suunniteltiin kokonaan uudestaan. Ensimmäisen varsinaisen uudistuksen auto koki vuonna [[1995]]. Sedanista ja farmarimallista myytiin vuosina [[1990]]–[[1994]] kolmena eri versiona: '''GL''', '''SE''' ja '''Turbo'''. Vuodesta [[1995]] eteenpäin oli saatavissa vielä '''Classic'''-versio, joka sisälsi lähes kaikki lisävarusteet. Näitä autoja sai useilla eri moottorivaihtoehdoilla, sekä neljällä eri vaihteistoversiolla. 940-sarjan autoja valmistettiin Ruotsissa ja Belgiassa. 940-sarjan valmistus lopetettiin vuonna [[1998]], eikä se saanut jatkajaa.

Sedanmallista autoa valmistettiin yhteensä 246 704 kappaletta ja farmarimallia 231 677 kappaletta.

== Rekisteröinti ==
940 -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Vuosi!!1990!!1991!!1992!!1993!!1994!!1995!!1996!!1997!!1998!!1999
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||345||934||637||601||81|| ||559||1054||420||2
|}

== Moottorit ==
Bensiinimoottorit ovat [[R4|rivinelosia]] ([[OHC]]) ja dieselmoottorit [[R6|rivikuutosia]] ([[OHC]]).

=== Bensiinimoottorit ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.0'''||[[R4]] [[OHC]]||[[Volvo B200F -moottori|B200 F]]||1986 cm3||82 kW (111 hv) @ 5700 r/min||158 Nm @ 2800 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.0'''||[[R4]] [[OHC]]||[[Volvo B200G -moottori|B200 G]]||1986 cm3||82 kW (111 hv) @ ? r/min||158 Nm @ ? r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.0'''||[[R4]] [[OHC]] [[Turbo]]||[[Volvo B200FT -moottori|B200 FT]]||1986 cm3||114 kW (155 hv) @ 5600 r/min||230 Nm @ 3600 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.3'''||[[R4]] [[DOHC]]||[[Volvo B234F -moottori|B234 F]]||2316 cm3||114 kW (155 hv) @ 5700 r/min||203 Nm @ 4450 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.3'''||[[R4]] [[DOHC]]||[[Volvo B234G -moottori|B234 G]]||2316 cm3||115 kW (154 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.3'''||[[R4]] [[OHC]]||[[Volvo B230F -moottori|B230 FD]]||2316 cm3||85 kW (116 hv) @ 5400 r/min||183 Nm @ 2500 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.3'''||[[R4]] [[OHC]]||[[Volvo B230FB -moottori|B230 FB]]||2316 cm3||96 kW (130 hv) @ 5500 r/min||185 Nm @ 2950 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.3'''||[[R4]] [[OHC]]||[[Volvo B230G -moottori|B230 G]]||2316 cm3||96 kW (130 hv) @ ? r/min||185 Nm @ ? r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.3'''||[[R4]] [[OHC]] [[Turbo]]||[[Volvo B230FK -moottori|B230 FK]]||2316 cm3||99 kW (135 hv) @ 4900 r/min||230 Nm @ 2300 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.3'''||[[R4]] [[OHC]] [[Turbo]]||[[Volvo B230FT -moottori|B230 FT]]||2316 cm3||121 kW (165 hv) @ 4800 r/min||264 Nm @ 3450 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.3'''||[[R4]] [[OHC]] [[Turbo]]||[[Volvo B230FTplus -moottori|B230 FT+]]||2316 cm3|| 140 kW (190 hv) @ 5100 r/min|| 275 Nm @ 3900 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.3'''||[[R4]] [[OHC]] [[Turbo]]||[[Volvo B230GT -moottori|B230 GT]] ||2316 cm3||125 kW (170 hv) @ 4800 r/min||265 Nm @ ? r/min
|}

=== Dieselmoottorit ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.4'''||[[R6]] [[OHC]]||[[Volvo D24 -moottori|D24]]||2383 cm3||60 kW (82 hv) @ ? r/min||145 Nm @ 2800 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.4'''||[[R6]] [[OHC]] [[Turbo]]||[[Volvo D24T -moottori|D24 T]]||2383 cm3||80 kW (109 hv) @ ? r/min||205 Nm @ 2400 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.4'''||[[R6]] [[OHC]] [[Turbo]] Intercooler||[[Volvo D24 TIC -moottori|D24TIC]]||2383 cm3||90 kW (122 hv) @ 4800 r/min||235 Nm @ 2400 r/min
|}

== Vaihteistot ==
* '''M46''' 4-vaihd. + Ylivaihde 1991–94
* '''M47''' 5 vaihd. 1991–94
* '''M90''' 5 vaihd. 1994–98
* '''AW71''' 1991–98
* '''[http://en.wikipedia.org/wiki/ZF_4HP22_transmission ZF4HP22]''' 91–96 D24TIC

=== Välityssuhteet ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=40% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Vaihde!!M46!!M47!!M47II!!M90!!AW 70/71
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.'''||3,71:1 tai 4,03:1||4,03:1||4,03:1||3,54:1||2,45:1
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.'''||2,16:1||2,16:1||2,16:1||2,05:1||1,45:1
|- bgcolor=#ffffff
|'''3.'''||1,37:1||1,37:1||1,37:1||1,38:1||1:1
|- bgcolor=#ffffff
|'''4.'''||1,0:1||1,0:1||1,0:1||1,0:1||0,69:1
|- bgcolor=#ffffff
|'''5.'''||-||0,83:1||0,82:1||0,81:1||-
|- bgcolor=#ffffff
|'''Ylivaihde'''||0,797:1||-||-||-||-
|}

== Mitat ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=40% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
!Malli!!Sedan!!Kartano
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4871 mm||4844 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||colspan=2|1750 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1411 mm||1440 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||colspan=2|2770 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e/t)||1471/1460 mm||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||1345–1550 kg||1390–1550 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Tavaratila'''||471 l||1100 l
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||75 l ||75 l
|}

== Tyyppiviat ==
* Vahvan ja luotettavan auton maineessa.
* Jarrut puoltavat, laahaavat, palat ovat kuluneet. Käsijarru on heikkotehoinen.
* Moottorin ja vaihteiston öljyvuotoja.
* Sylinterikannen tiivistevuotoja.
* Polttoainepumpun relevikoja.
* Sytytyselektroniikan vikoja.
* Nelisylinterisissä turboissa kannentiivisteen palamisia. Syy: jäähdytysjärjestelmän vuoto.
* Laturivikoja.
* Dieseleissä kiilahihnavikoja.
* Happianturi on viallinen.
* Taka-akseliston tuennassa väljää.
* Mittaristovikoja, syy: mittariston takana olevan piirilevyn huonot juotokset

{{Tyyppiviat}}

{{enWikipedia|ZF_4HP22_transmission}}
{{Korjattava/kuvitus}}

[[Luokka:Volvo|940]]
[[Luokka:Mallit|940]]

Volvo 940

2012-11-05T06:50:45Z

82.141.107.186: /* Välityssuhteet */

{{malli|
nimi = Volvo 940|
kuva = |
valmistaja = Volvo|
valmistusmaa = Ruotsi, Belgia|
valmistusaika = [[1990]]–[[1998]]|
luokka = [[Suuri auto]]|
kori = 4-ovinen [[Sedan]] 5-ovinen [[Farmari|Kartano]]|
moottori = [[R4]], [[R6]]|
huippunopeus = 179–205 km/h|
kiihtyvyys = 7,9–12,5 s (0–100 km/h)|
iskutilavuus = 1986–2383 cm3|
teho = 80–140 [[kW]]|
päästöt = 244|
kulutus = 10,2–10,3 l/100 km (yhd. EU)|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
hintaluokka = 41.400–42.400 € (1998)|
edeltäjä = [[Volvo 740]]|
seuraaja = |
samaaluokkaa = [[Opel Senator B]] [[Saab 9000]] [[Mercedes-Benz W124]]}}

'''Volvo 940''' esiteltiin vanhentuneen edeltäjänsä [[Volvo 740]]:n seuraajaksi vuonna [[1990]]. Autoa valmistettiin sekä sedan- että farmarimallisena vuoteen [[1998]] asti. Auton paremmin varusteltu sisarmalli on [[Volvo 960]].

== Yleistä ==
940-malli esiteltiin syksyllä [[1990]]. Se korvasi 740-mallin, jonka GL-malli kuitenkin jäi vielä tuotantoon. Sedan- ja farmarimallin lisäksi autoa valmistettiin 6-ovisena taksimallina. Vuodelle [[1991]] esiteltiin uudeksi varusteeksi [[SIPS]]-sivutörmäyssuoja. Vuonna [[1993]] farmarimallin takaistuin suunniteltiin kokonaan uudestaan. Ensimmäisen varsinaisen uudistuksen auto koki vuonna [[1995]]. Sedanista ja farmarimallista myytiin vuosina [[1990]]–[[1994]] kolmena eri versiona: '''GL''', '''SE''' ja '''Turbo'''. Vuodesta [[1995]] eteenpäin oli saatavissa vielä '''Classic'''-versio, joka sisälsi lähes kaikki lisävarusteet. Näitä autoja sai useilla eri moottorivaihtoehdoilla, sekä neljällä eri vaihteistoversiolla. 940-sarjan autoja valmistettiin Ruotsissa ja Belgiassa. 940-sarjan valmistus lopetettiin vuonna [[1998]], eikä se saanut jatkajaa.

Sedanmallista autoa valmistettiin yhteensä 246.704 kappaletta ja farmarimallia 231.677 kappaletta.

== Rekisteröinti ==
940 -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Vuosi!!1990!!1991!!1992!!1993!!1994!!1995!!1996!!1997!!1998!!1999
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||345||934||637||601||81|| ||559||1054||420||2
|}

== Moottorit ==
Bensiinimoottorit ovat [[R4|rivinelosia]] ([[OHC]]) ja dieselmoottorit [[R6|rivikuutosia]] ([[OHC]]).

=== Bensiinimoottorit ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.0'''||[[R4]] [[OHC]]||[[Volvo B200F -moottori|B200 F]]||1986 cm3||82 kW (111 hv) @ 5700 r/min||158 Nm @ 2800 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.0'''||[[R4]] [[OHC]]||[[Volvo B200G -moottori|B200 G]]||1986 cm3||82 kW (111 hv) @ ? r/min||158 Nm @ ? r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.0'''||[[R4]] [[OHC]] [[Turbo]]||[[Volvo B200FT -moottori|B200 FT]]||1986 cm3||114 kW (155 hv) @ 5600 r/min||230 Nm @ 3600 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.3'''||[[R4]] [[DOHC]]||[[Volvo B234F -moottori|B234 F]]||2316 cm3||114 kW (155 hv) @ 5700 r/min||203 Nm @ 4450 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.3'''||[[R4]] [[DOHC]]||[[Volvo B234G -moottori|B234 G]]||2316 cm3||115 kW (154 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.3'''||[[R4]] [[OHC]]||[[Volvo B230F -moottori|B230 FD]]||2316 cm3||85 kW (116 hv) @ 5400 r/min||183 Nm @ 2500 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.3'''||[[R4]] [[OHC]]||[[Volvo B230FB -moottori|B230 FB]]||2316 cm3||96 kW (130 hv) @ 5500 r/min||185 Nm @ 2950 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.3'''||[[R4]] [[OHC]]||[[Volvo B230G -moottori|B230 G]]||2316 cm3||96 kW (130 hv) @ ? r/min||185 Nm @ ? r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.3'''||[[R4]] [[OHC]] [[Turbo]]||[[Volvo B230FK -moottori|B230 FK]]||2316 cm3||99 kW (135 hv) @ 4900 r/min||230 Nm @ 2300 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.3'''||[[R4]] [[OHC]] [[Turbo]]||[[Volvo B230FT -moottori|B230 FT]]||2316 cm3||121 kW (165 hv) @ 4800 r/min||264 Nm @ 3450 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.3'''||[[R4]] [[OHC]] [[Turbo]]||[[Volvo B230FTplus -moottori|B230 FT+]]||2316 cm3|| 140 kW (190 hv) @ 5100 r/min|| 275 Nm @ 3900 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.3'''||[[R4]] [[OHC]] [[Turbo]]||[[Volvo B230GT -moottori|B230 GT]] ||2316 cm3||125 kW (170 hv) @ 4800 r/min||265 Nm @ ? r/min
|}

=== Dieselmoottorit ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.4'''||[[R6]] [[OHC]]||[[Volvo D24 -moottori|D24]]||2383 cm3||60 kW (82 hv) @ ? r/min||145 Nm @ 2800 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.4'''||[[R6]] [[OHC]] [[Turbo]]||[[Volvo D24T -moottori|D24 T]]||2383 cm3||80 kW (109 hv) @ ? r/min||205 Nm @ 2400 r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.4'''||[[R6]] [[OHC]] [[Turbo]] Intercooler||[[Volvo D24 TIC -moottori|D24TIC]]||2383 cm3||90 kW (122 hv) @ 4800 r/min||235 Nm @ 2400 r/min
|}

== Vaihteistot ==
* '''M46''' 4-vaihd. + Ylivaihde 1991–94
* '''M47''' 5 vaihd. 1991–94
* '''M90''' 5 vaihd. 1994–98
* '''AW71''' 1991–98
* '''[http://en.wikipedia.org/wiki/ZF_4HP22_transmission ZF4HP22]''' 91–96 D24TIC

=== Välityssuhteet ===
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=40% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Vaihde!!M46!!M47!!M47II!!M90!!AW 70/71
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.'''||3,71:1 tai 4,03:1||4,03:1||4,03:1||3,54:1||2,45:1
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.'''||2,16:1||2,16:1||2,16:1||2,05:1||1,45:1
|- bgcolor=#ffffff
|'''3.'''||1,37:1||1,37:1||1,37:1||1,38:1||1:1
|- bgcolor=#ffffff
|'''4.'''||1,0:1||1,0:1||1,0:1||1,0:1||0,69:1
|- bgcolor=#ffffff
|'''5.'''||-||0,83:1||0,82:1||0,81:1||-
|- bgcolor=#ffffff
|'''Ylivaihde'''||0,797:1||-||-||-||-
|}

== Mitat ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=40% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
!Malli!!Sedan!!Kartano
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4871 mm||4844 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||colspan=2|1750 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1411 mm||1440 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||colspan=2|2770 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e/t)||1471/1460 mm||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||1345–1550 kg||1390–1550 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Tavaratila'''||471 l||1100 l
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||75 l ||75 l
|}

== Tyyppiviat ==
* Vahvan ja luotettavan auton maineessa.
* Jarrut puoltavat, laahaavat, palat ovat kuluneet. Käsijarru on heikkotehoinen.
* Moottorin ja vaihteiston öljyvuotoja.
* Sylinterikannen tiivistevuotoja.
* Polttoainepumpun relevikoja.
* Sytytyselektroniikan vikoja.
* Nelisylinterisissä turboissa kannentiivisteen palamisia. Syy: jäähdytysjärjestelmän vuoto.
* Laturivikoja.
* Dieseleissä kiilahihnavikoja.
* Happianturi on viallinen.
* Taka-akseliston tuennassa väljää.
* Mittaristovikoja, syy: mittariston takana olevan piirilevyn huonot juotokset

{{Tyyppiviat}}

{{enWikipedia|ZF_4HP22_transmission}}
{{Korjattava/kuvitus}}

[[Luokka:Volvo|940]]
[[Luokka:Mallit|940]]

Renkaanvaihto

2012-03-16T07:12:58Z

82.141.107.186: /* Renkaiden vaihtaminen */

Joka vuosi auton [[rengas|renkaat]] on Suomessa vaihdettava kahdesti, ellei käytetä nastattomia talvirenkaita eli kitkarenkaita joilla voi tarvittaessa ajaa vuoden ympäri. (Huomioitava on kuitenkin, että kitkarenkaita ei ole suunniteltu lämpimän sään ajo-olosuhteisiin.) Talveksi autoon laitetaan talvirenkaat ([[nastarengas|nastarenkaat]] tai [[kitkarengas|kitkarenkaat]]) ja kesäksi [[kesärengas|kesärenkaat]].

Mikäli kaikki neljä rengasta ovat samankokoiset, kannattaa renkaita pyörittää jokaisessa renkaanvaihdossa. Tämä tarkoittaa sitä, että laitetaan eteen ne pyörät, jotka viimeksi olivat takana ja päinvastoin. Esimerkiksi, jos etuvetoisissa autoissa samat renkaat ovat jatkuvasti etu-akselilla, kuluvat renkaat epätasaisesti ja nopeammin kuin jos niitä välillä käytetään taka-akselilla.

Pitokyvyltään paremmat renkaat suositellaan asennettaviksi [[takapyöriin]] riippumatta siitä, onko auto etu-vai takavetoinen. Toimenpiteellä vältetään äkilliset ja vaaralliset takapyöräluisut. Eri rengastyypeillä, kesä-, talvi- nasta tai kitkarengas, ei ole merkitystä suosituksen kanssa.

== Tarvittavat välineet ==
# Vaihtorenkaat vanteineen
# Tunkki (auton mukana tullut käy yleensä hyvin, mutta [[tunkki|hallitunkki]] on turvallisin ja helpoin käyttää)
#* Joissain autoissa on vaarallinen tunkki - joko käyttäjälleen tai autolleen - etenkin käytetyistä autoista voi löytyä epäsopivia tunkkeja. Erityisesti kannattaa varoa vanhojen [[Fiat]]-, [[FSO]]-, [[Lada]]- ja [[Zastava]]-autojen tunkkeja, joiden autoon tuleva vastinkappale menee auton kylkeen eräänlaiseen hahloon. Tämä hahlo on useimmiten aivan mätä, joten on vaara että auto tippuu tunkilta. Ja vaikka ei tippuisikaan, auton laskuvaiheessa tunkin yläpää useimmiten osuu oveen aiheuttaen siihen kolhun. Vanhemmissa ranskalaisissa on hyvin pitkät joustovarat, joten autoa joudutaan nostamaan korkealle. Jos auto liikahtaa vähänkin (Käsijarru luistaa tai voimansiirrossa väljää), se voi tippua.
# [[Rengasavain]] tai sopiva hylsy ja pitkä jatkovarsi
# [[Momenttiavain]] (ei pakollinen)
# Voiteluaine (moottoriöljy, CRC, teflonrasva tai vastaava)
# Vaihtopultit tai mutterit, jos vaihdat kevytmetallivanteiden ja peltivanteiden välillä. Erikoisvanteet vaativat yleensä erikoispultit.

== Renkaiden vaihtaminen ==
[[Kuva:Alustapukki_ja_hydraulinen_hallitunkki.jpg|thumb|right|300px|Käytä mieluiten alustapukkeja ja tukevaa hallitunkkia yhdessä]]
Renkaan vaihto aloitetaan asettamalla [[tunkki]] auton alle. Tarkista aina, että nostat tunkilla sellaisesta kohdasta, joka varmasti kestää. Tämä kohta on yleensä merkitty painaumalla auton alahelmaan noin 30 cm eturenkaan takapuolelle ja vastaavasti 30 cm takarenkaan etupuolelle. Tunkkia nostetaan aluksi sen verran, että se tukeutuu autoon, mutta ei nosta vielä rengasta ilmaan.

Tämän jälkeen pultteja löysätään hieman. Tähän tarkoitukseen käytetään [[rengasavain]]ta tai paineilma-avainta. Kun pultit on löysätty, voidaan autoa nostaa tunkin avulla niin, että rengas nousee ilmaan. Sitten pultit pyöritellään auki ja rengas otetaan pois.

Tilalle laitettavasta renkaasta tarkistetaan pyörimissuunta, jotta asennettava rengas tulee oikealle puolelle autoa. Pyörimissuunnan kertoo yleensä renkaan kyljessä oleva nuolikuvio. Rengas asetetaan paikoilleen ja pultit pyöritetään paikalleen. Tässä vaiheessa ei kannata laittaa mitään rasvaa (moottoriöljy, teflonsuihke tai muu voiteluaine) pulttien kierteisiin, koska silloin on olemassa vaara, että pultit irtoavat ajon aikana. Terva (esim. tervaspray) taasen on erinomaista laittaa pulttien/mutterien kierteisiin helpottamaan seuraavaa renkaanvaihtoa, kun pultit/mutterit eivät ruostu kiinni.

Pultit kiristetään käsin tiukalle. Autoa voidaan laskea alas siten, että rengas ottaa maahan kiinni, eikä pyöri. Sitten pultit kiristetään "ristikkäin" rengasavaimella. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden pultin kiristämisen jälkeen ei kiristetän sen viereistä pulttia, vaan pultti, joka on sitä "vastapäätä". Viisipulttisella vanteella kiristetään joka toinen pultti.

Oikeaoppisessa rengaspulttien kiristämisen varmistamiseen [[käytetään aina]] momenttiavainta, jolla pultit voidaan kiristää oikeaan momenttiin. Momentin tarkistus on erityisen tärkeää käytettäessä paineilma-avaimia! Kevytmetallivanteiden kiristyksessä sopiva momentti on 110 - 120 Nm, jolla pultit pysyvät kiinni, mutta eivät juutu paikoilleen liian helposti. Kevytmetallivanteiden pulttien/muttereiden kiinnitys tulee myös tarkistaa n. 100 km:n ajon jälkeen. Vanteita ei kuitenkaan tule kiristää lisää, vaan tarkistetaan esim. momenttiavainta käyttäen että pultit ovat pysyneet kiinni. Kevytmetallivanteilla liika kiristäminen saattaa johtaa siihen, että pultti "pureutuu" vanteen sisään ja ruuvinpäät saattaa aiheuttaa hallaa esim. käsijarrupalojen jousille jne..

Kun pultit on kiristetty, voidaan siirtyä seuraavaan renkaaseen.

Kun kaikki renkaat on vaihdettu, tarkistetaan rengaspaineet. Rengasvalmistaja ilmoittaa renkaille ja akselille sopivan paineen. Rengasventtiilien päissä tulee käyttää suojahattuja. Samalla on hyvä tarkistaa myös mahdollisen vararenkaan ilmanpaine tai rengastäyttöpullon kunto. Lopuksi kannattaa pestä ja vahata (kevytmetallivanteet) alta otetut renkaat ja laittaa ne säilöön varjoisaan paikkaan (auringonvalo vahingoittaa kumia). Renkaat (oikea-vasen-etuakseli-taka-akseli) merkitään varastoinnin ajaksi, jolla helpotetaan seuraavaa renkaanvaihtoa.

== Renkaiden vaihto rengasliikkeessä ==
Rengasliikkeissä tapahtuvan täydellisen renkaanvaihtotyön tulisi sisältää ainakin seuraavaa:

* renkaanvaihtotyön, tasapainotuksen ja renkaiden hinta kierrätysmaksuineen yrityksen internet sivuilla
* työn tilaaminen; puhelimeen vastaaminen kohtuullisessa ajassa
* työ aloittaminen ja tekeminen sovittuna ajankohtana
* vanhojen renkaiden pesu ja huomauttaminen asiakkaalle, mikäli renkaiden kulutuspinta on pieni.
* mikäli esim. jokin rengas on kulunut muita renkaita enemmän, kertominen tästä asiakkaalle ja suositus esim. aurauskulmien säätöä varten
* uusien venttiilien vaihto aina vaihdettaessa kumeja. Jokaisessa venttiilissä tulee olla suojahatut.
* uusia renkaita asennettaessa, vanteiden tasapainotus
* mahd. vararenkaan ilmanpaineen tarkastaminen ja tarvittaessa täyttö. Mikäli vararengasta ei ole, asentaja tarkastaa täyttöpullon olemassa olon ja kunnon.
* vanhojen renkaiden pesu ja pussitus/suojaaminen ja lastaus auton tavaratilaan. Lisäksi vanhat renkaat merkitään.
* oikean rengaspaineen laitto kaikkiin renkaisiin ja kertominen asiakkaalle mitkä ovat oikeat rengaspaineet. Hyvä rengasliike käyttää kalibroitua rengaspainemittaria tai mittaa rengaspaineet muulla luotettavalla tavalla.
* täydellinen rengashuoltoliike kertoo asiakkaalle huonoista jarruletkuista, jarrupaloista ja -levyistä, huonoista jarruputkien liitoksista tai vetonivelten suojakumeista, voitelee jarrujen ilmausruuvit ja seisontajarrun vivut, palloniveltenkiritysmutterit ja huomauttaa, mikäli iskunvaimennin vuotaa – kaiken ilman erillistä työpyyntöä
* renkaiden kiristäminen oikeaan momenttiin (110 - 120 Nm) – ei ylimomenttiin
* erittelee laskussa työn ja renkaiden hinnan. Hyvän rengaspalvelun liike antaa em. huomiot asiakkaalle kirjallisena esim. pienellä muistilapulla.

== Sopivat rengaspaineet renkaiden mukaan ==
Oikea rengaspaine riippuu auton painosta, koosta ja rakenteesta, renkaista, lastin määrästä, ilman lämpötilasta ja kuljettajan mieltymyksistä. Väärä rengaspaine lyhentää renkaan käyttöikää ja ennen kaikkea heikentää liikenneturvallisuutta vaikuttamalla auton käytökseen. Etenkin liian alhaisilla rengaspaineilla ajaminen on tavallista ja se myös lisää auton polttoaineen kulutusta paljon. Mikäli autossasi on vakiorenkaat, on renkaiden ilmanpaineen hyvä olla se mitä renkaan valmistaja tai auton ohjekirja suosittelee. Leveämmillä matalaprofiilirenkailla käytetään paljon suurempia paineita, esim. 2,5–3,2 bar, riippuen renkaan profiilista. Rengaspaineet tulee tarkastaa riittävän usein, ainakin 1–2 kertaa kuukaudessa. Paineet tulee aina mitata kylmistä (ei ajon tai suoran auringonpaisteen lämmittämistä) renkaista. Talvirenkaissa on hyvä käyttää 0,2 bar suurempia paineita kuin vastaavissa kesärenkaissa.

== Samalla, kun rengas on irti... ==
[[Kuva:Etupyöräntuenta.jpg|thumb|200px|]]
* Poista helposti irtoava lika paikoista, joihin et renkaan kiinniollessa pääse.
* Tarkista [[jarruletku|jarruletkut]], että niissä ei ole halkeamia taivuttamalla kevyesti letkua. Tarkista etenkin letkun päädyt, koska niihin kohdistuu suurin rasitus. Mikäli halkeamia löytyy, on jarruletku ensitilassa vaihdatettava tai [[Jarruletkun vaihto|vaihdettava itse]].
* Voitele jarruletkujen ja [[jarruputki|jarruputkien]] väliset liitokset, jotta jarruputki ei vioittuisi, kun jarruletku sitten joskus vaihdetaan
* Voitele [[ilmausruuvi|ilmausruuvit]].
* Tarkista [[jarrupala|jarrupalat]] ja voitele pultit, jotka irrotat. Varo kuitenkin voiteluaineen joutumista [[jarrulevy]]ihin. Varmista myös, että jarrupalat pääsevät liikkumaan puhdistaen ruosteen ja muun lian.
* Voitele [[pallonivel|pallonivelten]] kiinnitysmutterit.
* Ylipäätään voitele kaikki ruuvit ja mutterit, joihin renkaan irrottaminen antaa sinulle paremman pääsyn. Voiteluun voit käyttää esim. suihkutettavaa ruosteenirrotusöljyä. Vaseliini on kuitenkin pysyvintä. Paras lienee näiden yhdistelmä eli ohut öljy ensin ja vaseliini päälle.
* Takapyörissä: tarkista, että [[jarrut|seisontajarrun]] vivut liikkuvat. Voitele "saranakohdat" varoen voiteluaineen joutumista jarrujen kitkapinnoille.
* Tarkista, että [[iskunvaimennin|iskunvaimentimissa]] ei ole vuotoja.
* Tarkista, että vetonivelten suojakumit ehjät,ei murtumia.

== Vaihtoajankohdat Suomessa ==
Talvirenkaita käytetään yleensä lokakuun lopusta huhtikuun puolivälin tienoille riippuen säistä, muun vuoden ajan ajetaan kesärenkailla. Talvirenkaita on käytettävä joulukuun alusta helmikuun loppuun. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun 1. päivästä maaliskuun 31. päivään tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin, myöhemmän päivämääristä ollessa määräävä. Muulloinkin nastarenkaita saa käyttää kaikissa autoissa, jos sää tai keli sitä edellyttää. Muun muassa vuosina [[2002]], [[2003]] ja [[2005]] ihmiset vaihtoivat kesärenkaat autoonsa aikaisin. Ennätyslämmin maaliskuu sai jotkut ihmiset vaihtamaan vuonna [[2007]] kesärenkaat jo viikolla 13, maaliskuun lopussa. Talvirenkaita on taas pidetty pitkään mm. talvina [[1997]]–[[1998]] ja [[2005]]–[[2006]] johtuen kylmästä huhtikuusta.

== Katso myös ==
* [[Rengas]]
* [[Kitkarengas]]
* [[Nastarengas]]

== Ulkoiset linkit ==
* [http://www.liikenneturva.fi/tietolehti/2008/ruskeat/auton_renkaat.php Liikenneturva.fi: Auton renkaat -tietolehti]

[[Luokka:Oppaat]]

Renkaanvaihto

2012-03-16T07:12:19Z

82.141.107.186: /* Renkaiden vaihtaminen */

Joka vuosi auton [[rengas|renkaat]] on Suomessa vaihdettava kahdesti, ellei käytetä nastattomia talvirenkaita eli kitkarenkaita joilla voi tarvittaessa ajaa vuoden ympäri. (Huomioitava on kuitenkin, että kitkarenkaita ei ole suunniteltu lämpimän sään ajo-olosuhteisiin.) Talveksi autoon laitetaan talvirenkaat ([[nastarengas|nastarenkaat]] tai [[kitkarengas|kitkarenkaat]]) ja kesäksi [[kesärengas|kesärenkaat]].

Mikäli kaikki neljä rengasta ovat samankokoiset, kannattaa renkaita pyörittää jokaisessa renkaanvaihdossa. Tämä tarkoittaa sitä, että laitetaan eteen ne pyörät, jotka viimeksi olivat takana ja päinvastoin. Esimerkiksi, jos etuvetoisissa autoissa samat renkaat ovat jatkuvasti etu-akselilla, kuluvat renkaat epätasaisesti ja nopeammin kuin jos niitä välillä käytetään taka-akselilla.

Pitokyvyltään paremmat renkaat suositellaan asennettaviksi [[takapyöriin]] riippumatta siitä, onko auto etu-vai takavetoinen. Toimenpiteellä vältetään äkilliset ja vaaralliset takapyöräluisut. Eri rengastyypeillä, kesä-, talvi- nasta tai kitkarengas, ei ole merkitystä suosituksen kanssa.

== Tarvittavat välineet ==
# Vaihtorenkaat vanteineen
# Tunkki (auton mukana tullut käy yleensä hyvin, mutta [[tunkki|hallitunkki]] on turvallisin ja helpoin käyttää)
#* Joissain autoissa on vaarallinen tunkki - joko käyttäjälleen tai autolleen - etenkin käytetyistä autoista voi löytyä epäsopivia tunkkeja. Erityisesti kannattaa varoa vanhojen [[Fiat]]-, [[FSO]]-, [[Lada]]- ja [[Zastava]]-autojen tunkkeja, joiden autoon tuleva vastinkappale menee auton kylkeen eräänlaiseen hahloon. Tämä hahlo on useimmiten aivan mätä, joten on vaara että auto tippuu tunkilta. Ja vaikka ei tippuisikaan, auton laskuvaiheessa tunkin yläpää useimmiten osuu oveen aiheuttaen siihen kolhun. Vanhemmissa ranskalaisissa on hyvin pitkät joustovarat, joten autoa joudutaan nostamaan korkealle. Jos auto liikahtaa vähänkin (Käsijarru luistaa tai voimansiirrossa väljää), se voi tippua.
# [[Rengasavain]] tai sopiva hylsy ja pitkä jatkovarsi
# [[Momenttiavain]] (ei pakollinen)
# Voiteluaine (moottoriöljy, CRC, teflonrasva tai vastaava)
# Vaihtopultit tai mutterit, jos vaihdat kevytmetallivanteiden ja peltivanteiden välillä. Erikoisvanteet vaativat yleensä erikoispultit.

== Renkaiden vaihtaminen ==
[[Kuva:Alustapukki_ja_hydraulinen_hallitunkki.jpg|thumb|right|300px|Käytä mieluiten alustapukkeja ja tukevaa hallitunkkia yhdessä]]
Renkaan vaihto aloitetaan asettamalla [[tunkki]] auton alle. Tarkista aina, että nostat tunkilla sellaisesta kohdasta, joka varmasti kestää. Tämä kohta on yleensä merkitty painaumalla auton alahelmaan noin 30 cm eturenkaan takapuolelle ja vastaavasti 30 cm takarenkaan etupuolelle. Tunkkia nostetaan aluksi sen verran, että se tukeutuu autoon, mutta ei nosta vielä rengasta ilmaan.

Tämän jälkeen pultteja löysätään hieman. Tähän tarkoitukseen käytetään [[rengasavain]]ta tai paineilma-avainta. Kun pultit on löysätty, voidaan autoa nostaa tunkin avulla niin, että rengas nousee ilmaan. Sitten pultit pyöritellään auki ja rengas otetaan pois.

Tilalle laitettavasta renkaasta tarkistetaan pyörimissuunta, jotta asennettava rengas tulee oikealle puolelle autoa. Pyörimissuunnan kertoo yleensä renkaan kyljessä oleva nuolikuvio. Rengas asetetaan paikoilleen ja pultit pyöritetään paikalleen. Tässä vaiheessa ei kannata laittaa mitään rasvaa (moottoriöljy, teflonsuihke tai muu voiteluaine) pulttien kierteisiin, koska silloin on olemassa vaara, että pultit irtoavat ajon aikana. Terva (esim. tervaspray) taasen on erinomaista laittaa pulttien/mutterien kierteisiin helpottamaan seuraavaa renkaanvaihtoa, kun pultit/mutterit eivät ruostu kiinni.

Pultit kiristetään käsin tiukalle. Autoa voidaan laskea alas siten, että rengas ottaa maahan kiinni, eikä pyöri. Sitten pultit kiristetään "ristikkäin" rengasavaimella. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden pultin kiristämisen jälkeen ei kiristetän sen viereistä pulttia, vaan pultti, joka on sitä "vastapäätä". Viisipulttisella vanteella kiristetään joka toinen pultti.

Oikeaoppisessa rengaspulttien kiristämisen varmistamiseen [[käytetään aina]] momenttiavainta, jolla pultit voidaan kiristää oikeaan momenttiin. Momentin tarkistus on erityisen tärkeää käytettäessä paineilma-avaimia! Kevytmetallivanteiden kiristyksessä sopiva momentti on 110 - 120 Nm, jolla pultit pysyvät kiinni, mutta eivät juutu paikoilleen liian helposti. Kevytmetallivanteiden pulttien/muttereiden kiinnitys tulee myös tarkistaa n. 100km:n ajon jälkeen. Vanteita ei kuitenkaan tule kiristää lisää, vaan tarkistetaan esim. momenttiavainta käyttäen että pultit ovat pysyneet kiinni. Kevytmetallivanteilla liika kiristäminen saattaa johtaa siihen, että pultti "pureutuu" vanteen sisään ja ruuvinpäät saattaa aiheuttaa hallaa esim. käsijarrupalojen jousille jne..

Kun pultit on kiristetty, voidaan siirtyä seuraavaan renkaaseen.

Kun kaikki renkaat ovat vaihdettu, tarkistetaan rengaspaineet. Rengasvalmistaja ilmoittaa renkaille ja akselille sopivan paineen. Rengasventtiilien päissä tulee käyttää suojahattuja. Samalla on hyvä tarkistaa myös mahdollisen vararenkaan ilmanpaine tai rengastäyttöpullon kunto. Lopuksi kannattaa pestä ja vahata (kevytmetallivanteet) alta otetut renkaat ja laittaa ne säilöön varjoisaan paikkaan (auringonvalo vahingoittaa kumia). Renkaat (oikea-vasen-etuakseli-taka-akseli) merkitään varastoinnin ajaksi, jolla helpotetaan seuraavaa renkaanvaihtoa.

== Renkaiden vaihto rengasliikkeessä ==
Rengasliikkeissä tapahtuvan täydellisen renkaanvaihtotyön tulisi sisältää ainakin seuraavaa:

* renkaanvaihtotyön, tasapainotuksen ja renkaiden hinta kierrätysmaksuineen yrityksen internet sivuilla
* työn tilaaminen; puhelimeen vastaaminen kohtuullisessa ajassa
* työ aloittaminen ja tekeminen sovittuna ajankohtana
* vanhojen renkaiden pesu ja huomauttaminen asiakkaalle, mikäli renkaiden kulutuspinta on pieni.
* mikäli esim. jokin rengas on kulunut muita renkaita enemmän, kertominen tästä asiakkaalle ja suositus esim. aurauskulmien säätöä varten
* uusien venttiilien vaihto aina vaihdettaessa kumeja. Jokaisessa venttiilissä tulee olla suojahatut.
* uusia renkaita asennettaessa, vanteiden tasapainotus
* mahd. vararenkaan ilmanpaineen tarkastaminen ja tarvittaessa täyttö. Mikäli vararengasta ei ole, asentaja tarkastaa täyttöpullon olemassa olon ja kunnon.
* vanhojen renkaiden pesu ja pussitus/suojaaminen ja lastaus auton tavaratilaan. Lisäksi vanhat renkaat merkitään.
* oikean rengaspaineen laitto kaikkiin renkaisiin ja kertominen asiakkaalle mitkä ovat oikeat rengaspaineet. Hyvä rengasliike käyttää kalibroitua rengaspainemittaria tai mittaa rengaspaineet muulla luotettavalla tavalla.
* täydellinen rengashuoltoliike kertoo asiakkaalle huonoista jarruletkuista, jarrupaloista ja -levyistä, huonoista jarruputkien liitoksista tai vetonivelten suojakumeista, voitelee jarrujen ilmausruuvit ja seisontajarrun vivut, palloniveltenkiritysmutterit ja huomauttaa, mikäli iskunvaimennin vuotaa – kaiken ilman erillistä työpyyntöä
* renkaiden kiristäminen oikeaan momenttiin (110 - 120 Nm) – ei ylimomenttiin
* erittelee laskussa työn ja renkaiden hinnan. Hyvän rengaspalvelun liike antaa em. huomiot asiakkaalle kirjallisena esim. pienellä muistilapulla.

== Sopivat rengaspaineet renkaiden mukaan ==
Oikea rengaspaine riippuu auton painosta, koosta ja rakenteesta, renkaista, lastin määrästä, ilman lämpötilasta ja kuljettajan mieltymyksistä. Väärä rengaspaine lyhentää renkaan käyttöikää ja ennen kaikkea heikentää liikenneturvallisuutta vaikuttamalla auton käytökseen. Etenkin liian alhaisilla rengaspaineilla ajaminen on tavallista ja se myös lisää auton polttoaineen kulutusta paljon. Mikäli autossasi on vakiorenkaat, on renkaiden ilmanpaineen hyvä olla se mitä renkaan valmistaja tai auton ohjekirja suosittelee. Leveämmillä matalaprofiilirenkailla käytetään paljon suurempia paineita, esim. 2,5–3,2 bar, riippuen renkaan profiilista. Rengaspaineet tulee tarkastaa riittävän usein, ainakin 1–2 kertaa kuukaudessa. Paineet tulee aina mitata kylmistä (ei ajon tai suoran auringonpaisteen lämmittämistä) renkaista. Talvirenkaissa on hyvä käyttää 0,2 bar suurempia paineita kuin vastaavissa kesärenkaissa.

== Samalla, kun rengas on irti... ==
[[Kuva:Etupyöräntuenta.jpg|thumb|200px|]]
* Poista helposti irtoava lika paikoista, joihin et renkaan kiinniollessa pääse.
* Tarkista [[jarruletku|jarruletkut]], että niissä ei ole halkeamia taivuttamalla kevyesti letkua. Tarkista etenkin letkun päädyt, koska niihin kohdistuu suurin rasitus. Mikäli halkeamia löytyy, on jarruletku ensitilassa vaihdatettava tai [[Jarruletkun vaihto|vaihdettava itse]].
* Voitele jarruletkujen ja [[jarruputki|jarruputkien]] väliset liitokset, jotta jarruputki ei vioittuisi, kun jarruletku sitten joskus vaihdetaan
* Voitele [[ilmausruuvi|ilmausruuvit]].
* Tarkista [[jarrupala|jarrupalat]] ja voitele pultit, jotka irrotat. Varo kuitenkin voiteluaineen joutumista [[jarrulevy]]ihin. Varmista myös, että jarrupalat pääsevät liikkumaan puhdistaen ruosteen ja muun lian.
* Voitele [[pallonivel|pallonivelten]] kiinnitysmutterit.
* Ylipäätään voitele kaikki ruuvit ja mutterit, joihin renkaan irrottaminen antaa sinulle paremman pääsyn. Voiteluun voit käyttää esim. suihkutettavaa ruosteenirrotusöljyä. Vaseliini on kuitenkin pysyvintä. Paras lienee näiden yhdistelmä eli ohut öljy ensin ja vaseliini päälle.
* Takapyörissä: tarkista, että [[jarrut|seisontajarrun]] vivut liikkuvat. Voitele "saranakohdat" varoen voiteluaineen joutumista jarrujen kitkapinnoille.
* Tarkista, että [[iskunvaimennin|iskunvaimentimissa]] ei ole vuotoja.
* Tarkista, että vetonivelten suojakumit ehjät,ei murtumia.

== Vaihtoajankohdat Suomessa ==
Talvirenkaita käytetään yleensä lokakuun lopusta huhtikuun puolivälin tienoille riippuen säistä, muun vuoden ajan ajetaan kesärenkailla. Talvirenkaita on käytettävä joulukuun alusta helmikuun loppuun. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun 1. päivästä maaliskuun 31. päivään tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin, myöhemmän päivämääristä ollessa määräävä. Muulloinkin nastarenkaita saa käyttää kaikissa autoissa, jos sää tai keli sitä edellyttää. Muun muassa vuosina [[2002]], [[2003]] ja [[2005]] ihmiset vaihtoivat kesärenkaat autoonsa aikaisin. Ennätyslämmin maaliskuu sai jotkut ihmiset vaihtamaan vuonna [[2007]] kesärenkaat jo viikolla 13, maaliskuun lopussa. Talvirenkaita on taas pidetty pitkään mm. talvina [[1997]]–[[1998]] ja [[2005]]–[[2006]] johtuen kylmästä huhtikuusta.

== Katso myös ==
* [[Rengas]]
* [[Kitkarengas]]
* [[Nastarengas]]

== Ulkoiset linkit ==
* [http://www.liikenneturva.fi/tietolehti/2008/ruskeat/auton_renkaat.php Liikenneturva.fi: Auton renkaat -tietolehti]

[[Luokka:Oppaat]]

Lukkiutumattomat jarrut

2012-03-16T07:08:32Z

82.141.107.186: /* Vikojen korjaaminen */

'''Lukkiutumattomilla jarruilla''' tarkoitetaan järjestelmää, joka säätelee elektronisesti jokaisen pyörän jarrutusvoimaa, estäen näin pyörien lukkiutumisen jarrutustilanteessa säilyttäen auton ohjattavuuden. Järjestelmästä käytetään usein lyhennettä '''ABS''' (saks. Antiblockiersystem tai engl. Antilock Brake System). [[Honda]] on käyttänyt myös lyhennettä '''ALB''' (Antilock Brakes). Huom. '''ALB''' tarkoittaa myös "Auto Load Sensitive Brake Power Control", eli kuorman mukaan säätyvä jarrupaineensäätö.

== Toiminta ==

Lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä eli ABS:llä pidetään pyörät pyörimässä jarrutuksen aikana. Näin kuljettaja voi tehdä hallitumman jarrutuksen ja säilyttää paremmin suuntavakavuuden ja ohjattavuuden jarrutuksen aikana. Lukituilla pyörillä jarrutusmatka on yleensä pidempi, eikä ajoneuvo ole tällöin ohjattavissa.
Lukkiutumisen estäminen tapahtuu automaattisesti laitteistolla, johon kuuluu pyörien nopeuksien tunnistimet, valvontatietokone ja hydraulinen modulaattori.

Pyöränopeustunnistimet kertovat tietokoneelle pyörien pyörimisnopeudet. Tietokone valvoo, että pyörät pyörivät. Jos pyörä on lukkiutumassa tietokone lähettää viestin modulaattorille ja käskee tätä vähentämään jarrutusta. Pyörimisnopeuden jälleen kasvaessa, tietokone ohjaa modulaattoria lisäämään jarrutusta. Jarrutuksen vähentäminen ja lisääminen tapahtuvat useita kertoja sekunnissa niin kauan kuin jarrupoljinta painetaan.

== Kehitys ==

Ensimmäiset ABS-jarrut tulivat markkinoille vuonna 1978 [[Mercedes-Benz]]in ja [[BMW]]:n mallien lisävarusteina. Myös [[Audi 200]] -mallistoon ne sai vuonna 1980 ja [[Opel Senator]]iin vuonna 1983. Vuonna [[1984]] myös ensimmäinen ei-saksalainen valmistaja, [[Volvo]], tarjosi ABS-jarruja lisävarusteena. Yhdysvalloissa kehitys oli hieman hitaampaa, ensimmäisenä ehti Cadillac.

Ensimmäinen sarjavalmisteinen auto, jossa ABS-jarrut kuuluivat vakiovarustukseen, oli [[Ford Scorpio]] vuonna [[1985]]. Nykyään ABS on vakiovarusteena lähes kaikissa uusissa henkilöautoissa.

== ABS-jarrutus ==

Normaaliajossa ABS-jarrut toimivat kuten tavanomaiset jarrut. ABS kytkeytyy toimintaan kun jarrupoljinta painetaan voimakkaasti ja jatkuvasti. ABS toimii automaattisesti niin kauan kuin jarrupoljinta painetaan voimakkaasti. Jarrupolkimesta tuntuva värähtely kuuluu ABS:n toimintaan.

== ABS-vaikutukset ==

Vain hyvin taitavat ja kokeneet ajajat voivat voittaa silloin tällöin hyvän ABS-jarrujärjestelmän. ABS-jarruilla jarrutus on yleensä lyhyempi märällä ja liukkaalla pinnalla, monet ABS-jarrut lyhentävät jarrutusta myös kuivalla pinnalla. Pehmeällä pinnalla, kuten hiekalla ja lumella ABS-jarrut saattavat myös pidentää jarrutusmatkaa. Tärkeintä on kuitenkin, että ABS lisää ajoneuvon hallittavuutta, koska sitä voidaan ohjata jarrutuksen aikana. Ajoneuvo ei myöskään pyörähdä pituusakselinsa ympäri niin helposti kuin tavanomaisilla jarruilla jarrutettaessa. Kaikki ABS-jarrutusjärjestelmät eivät ole samanlaisia.

On huomioitava, että autojen jarrutusmatkoissa on eroja, olivatpa ne varustettuja ABS:llä tai ilman.

== Pysähtymismatka ==

Auton pysähtymismatka muodostuu jarrutusmatkasta ja reaktioaikana kuljetusta matkasta. Jos edellä ajava pysähtyy onnettomuudessa paikoilleen, pitäisi törmäyksen välttämiseen välimatkaa olla hyvällä säällä 100 km/h nopeudella vähintään 1 sekunti reagoimiseen ja 4 sekuntia jarruttamiseen. Matkana tämä tarkoittaa minimissään 70 metriä, normaalisti 80-100 metriä.

Onnettomuustilannetta pidetään niin harvinaisena, että sen perusteella ei yleensä minimivälimatkaa suositella. Yleensä suositellaan noin 2 sekunnin välimatkaa, mikä on vain noin 55 m. 100 km/h nopeudessa hyvälläkin kelillä on kuitenkin parempi pitää 100 metrin etäisyyttä edellä ajavaan.

== ABS-jarrujen vaikutuksista ==

Saksalaisessa kokeessa joukko tavallisia kuljettajia suoritti jarrutuksia ja väistöjä kahdella samanlaisella autolla, joista toisessa oli ABS-jarrut ja toisessa tavalliset. Kaikissa viidessä testissä ABS-jarruilla selvittiin paremmin.

Suurimman hyödyn normaaleihin jarruihin verratuna ABS:stä sai testissä, jossa toisen puolen renkaat olivat liukkaalla alustalla ja toisen puolen pitävällä.

ABS-jarruilla on eräissä testeissä voitu jarrutusmatkaa lyhentää kuivalla ja jäisellä tiellä noin 10 % ja märkäliukkaalla noin 30 %.

== ABS-jarrujen onnettomuusvaikutuksista ==

ABS-jarrut tarjoavat kieltämättä olennaisia parannuksia jarrutusmatkaan ja ohjattavuuteen maksimijarrutuksessa märällä pinnalla, mutta ne näyttäisivät vähentävän autojen vakiovarusteena onnettomuuksia 7 % ajosuoritteet huomioiden. Varsinkin märällä tiellä ABS vähentää riskiä törmätä edellä ajavaan. Toisaalta tavallisilla jarruilla varustettujen autojen törmäykset ABS-jarruilla varustettujen autojen perään lisääntyivät.

ABS-kuljettajat näyttäisivät ajavan pienemmällä turvavälillä ja suuremmilla nopeuksilla. Pienemmän turvavälin vuoksi ABS-autojen peräänajot edellä ajavan kanssa lisääntyivät kuivalla tiellä. Suurempi ulosajotodennäköisyys selittyy ABS-autojen suuremmilla ajonopeuksilla. Osaselitys saattaa olla, että ABS-autot olivat uudempia kuin vertailuryhmän autot.

== Jo vähäinenkin oppi auttaa ==

Kuljettajien luettavaksi annettiin eräässä kokeessa nelisivuinen opasvihkonen ennen jäällä ajamista. Jo näinkin vähäisen opastuksen ansiosta kuljettajat osasivat jarrutustekniikan paremmin ja pysäyttäminen tapahtui lyhyemmällä matkalla. Kaarteessa ja yllättävissä tilanteissa ei tätä opastusta kuitenkaan kyetty hyödyntämään.

== ABS-jarruilla varustetulla autolla jarruttaminen ja ajaminen ==

* Paina jarrupoljinta samalla kun ohjaat auton ohi esteen. Pidä jalka koko ajan tukevasti jarrupolkimella, kunnes auto pysähtyy. Jarrupoljinta ei saa pumpata, koska pumppaus katkaisee ABS-järjestelmän toiminnan.
* Ohjaa autoa samalla kun painat jarrupoljinta koko ajan lujasti myös liukkaalla kelillä.
* Älä tee ääriliikkeitä ohjauspyörällä ABS-jarrutuksen aikana.
* Jarrupoljin tärisee ja pitää ääntä ABS-jarrutuksen aikana, se kuuluu asiaan.
* Harjoittele ABS-jarrutusta niin, että osaat käyttää sitä myös hätätilanteessa.
* Aja ennakoiden ja sääntöjen mukaan. ABS ei muuta fysiikan lakeja.
* Myös ABS-jarruilla varustetussa autossa on kytkin aina painettava pohjaan jarrutettaessa voimakkaammin, tai liukkaalla! Vetävät pyörät saattavat silti lukkiutua hetkeksi sammuttaen moottorin: tällöin menetetään ohjaus- ja jarrutehostus.

== ABS-jarrujen huoltaminen ==

ABS-jarrujen pyörimisanturit on mahdollista mitata yleismittarilla vastusmittausasennossa. ABS-jarruista voi vaihtaa nesteet itse ja ne voidaan ilmata, kunhan autossa on virrat päällä. [[OBD]]-diagnoosipistokkeen kautta voidaan lukea ABS-jarrujen vikakoodit.

=== Viat ===

* Yleisimmät viat johtuvat anturien tai niiden johtojen vikaantumisesta.
* Lisäksi tärinä, jarrupöly, suola ja hiekka voivat tehdä tilapäisesti anturit toimintakyvyttömiksi.

=== Vikojen korjaaminen ===

* [[OBD]]-väylän kautta voidaan lukea auton vikakoodit, jolloin yleensä selviää viallinen anturi. Anturi voidaan vielä mitata yleismittarilla vastusmittausasennossa, jolloin lukemaksi saadaan esim. 1,1 kOhm. Tätä lukemaa verrataan muiden pyörien antureihin. [[Kuva:Yleismittari.jpg|thumb|right|100px|12 V ja 230 V sähköjärjestelmien mittaamiseen käytettävä yleismittari]] Ensimmäiseksi kannattaa puhdistaa viallinen anturi ja tarkistaa sen etäisyys roottoriin. Jos tämä ei auta, niin vaikka vain anturin johto olisi vioittunut, joudutaan usein uusimaan kallis anturi johtoineen. Anturit maksavat kappaleelta n. 30-100 euroa. Tosin joidenkin harvinaisempien autojen anturit voivat maksaa lähes 2000 euroa. Jos autosähkölaitteet ovat tuttuja, voidaan anturit mitata ja vaihtaa kotioloissa. [[Kuva:Abs_sensor2.jpg|thumb|right|100px|VW Golf mk3 Variantin takapyörän ABS-anturi]]

* ABS-ohjausyksikön vikaantuminen on kalliimpi korjata, koska yksikkö maksaa 500-1000 euroa.

== ABS-Jarrujen asennus ==

''Onko mahdollista asentaa ABS-jarruja jälkiasennuksena? Mahdollista ainoastaan tietyillä automalleilla?''

[[Luokka:Jarrut]][[Luokka:Turvallisuuslaitteet]]