AutoWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Rengas

2008-02-01T13:27:35Z

212.149.235.218: /* Vyörengas */

[[Kuva:Porsche_wheel.jpg|thumb|280px|Vyörengas 18" alumiinivanteella]]
Auton '''renkailla''' tarkoitetaan [[vanne|vanteen]] päälle asennettua kumista valmistettua rengasta. Puhekielessä rengas voi kuitenkin tarkoittaa myös renkaan ja vanteen yhdistelmää, eli pyörää. Auton renkaille kohdistuu useita vaatimuksia, joiden täyttämiseksi vaaditaan erilaisia rakennetyyppejä eri käyttötarkoituksiin.

== Rengasrakenteet ==

[[Kuva:Rengas.jpg|thumb|right|200px|Vyörengas perinteisellä 13" teräslevypyörällä]]
=== Ristikudosrengas ===

Runko rakentuu tietyssä kulmassa toisiinsa olevista päällikkäisistä kudoskerroksista. Kudoskerroksten kudoslankojen muodostama kulma renkaan keskiviivaan nähden vaihtelee renkaan käyttötarkoituksen ja haluttujen ominaisuuksien vuoksi välillä 22-40°. Kudoskulman suuruutta muuttamalla saadaan renkaan jousto- ja nopean ajon ominaisuuksia muutetuksi. Kulman suuretessa rengas jäykkenee. Sivut ovat tukevat ja jäykät sekä kulutuspinta melko taipuisa. Sopii hitaaseen ajoon sekä huonopintaisille teille. On ollut yleisin rengastyyppi mutta uudet kudosrakenteet ovat syrjäyttäneet ristikudos- eli diagonaalirenkaan. Halvempi kuin vyörengas. Joissain uusissa autoissa käytössä vararenkaana. Tyyppimerkki D-kirjain (diagonal).

[[Kuva:Vararengas.jpg|thumb|right|200px|Täysikokoinen vararengas]]

=== Vyörengas ===

Kudoslangat kulkevat poikittain kulutuspintaan nähden reunavaijerilta toiselle, kudoslankojen suunta on renkaan säteen suuntainen. Kudosrungon päälle on asetettu useasta kerroksesta koostuva jäykkä vyö, josta johtuu nimitys vyörengas. Vyörenkaan ominaisuuksiin kuuluu pienempi lämpeäminen ja vierimisvastus tasaisella tiellä. Parempi sivuttainen pitokyky, se kuluu tasaisemmin, kestää suurempia nopeuksia, on äänekkäämpi ja jäykempi epätasaisella tiellä, sen käyttöikä on pidempi ja sillä on paremmat ajo-omaisuudet. Sivut ovat ohuemmat ja taipuisammat kuin ristikudosrenkaalla. Kulutuspinta vyörenkaalla on jäykkä. Vyöt valmistetaan teräs-, ryon- tai polyesterilangasta. Tyyppimerkki R-kirjain (radial).

=== Ristikudosvyörengas ===

Pyrkii yhdistämään sekä ristikudos- että vyörenkaan hyvät ominaisuudet. Runko-osan kudosrakenne on kuten ristikudosrenkaassa ja sen päälle on asetettu jäykistävä vyö.

== Renkaan mitoitus ja merkinnät ==

Pyörän mitoitus perustuu rengasnormin mitoitusstandardiin ([[STRO]]/[[ETRTO]]). Normin laatija yhdessä autonvalmistajan kanssa määrää vanteen mitoituksesta toleransseineen, ja valmistaja tekee omat tuotteensa vannenormien mukaan. Renkaan valmistaja huolehtii siitä, että renkaalla on tietty kireys ja muotosopivuus ilmanpitävyyden varmistamikseksi. Normi ei määrää pyörän kantavuutta, vaan sen valmistaja on vastuussa siitä, että pyörä on sopiva auton massalle ja teholle. Normeissa ilmoitetaan kunkin rengaskoon kohdalle sopiva pyöräkoko ja malli.
Pyörässä tulee olla seuraavat merkinnät: koko, vanneuran leveys tuumina, reunasarven muoto ja korkeus kirjaimella, vanteen pohjan muoto, vanteen pohjan halkaisija tuumina, valmistajan nimi tai logo, valmistusaika (kuukausi ja vuosi), valmistajan yksilönumero tai koodi.

==== Numeroiden ja kirjainten selitykset ====

Renkaan kyljessä oleva merkintä 185/65 R14 86T tarkoittaa seuraavaa:

* 185 - renkaan leveys millimetreissä
* 65 - Profiilisuhde (renkaan korkeus on 65 % poikkileikkausleveydestä)
* R - vyörengas (radial)
* 14 - vanteen koko (halkaisija tuumissa)
* 86 - kantavuusindeksi
* T - nopeusluokka

==== Tärkeimmät nopeusluokat ====

{|border="1" cellpadding="5" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"
!Merkintä||Nopeusluokka
|-
|'''N'''||140 km/h
|-
|'''P'''||150 km/h
|-
|'''Q'''||160 km/h
|-
|'''R'''||170 km/h
|-
|'''S'''||180 km/h
|-
|'''T'''||190 km/h
|-
|'''U'''||200 km/h
|-
|'''H'''||210 km/h
|-
|'''V'''||240 km/h
|-
|'''Z||yli 240km/h
|-
|'''W'''||270 km/h
|-
|'''Y'''||300 km/h
|}

==== Kantavuusluokituksia ====

{|border="1" cellpadding="5" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"
!Merkintä||Kantavuus rengasta kohden
|-
|'''75'''||387 kg
|-
|'''80'''||450 kg
|-
|'''85'''||515 kg
|-
|'''90'''||600 kg
|-
|'''95'''||690 kg
|-
|'''100'''||800 kg
|-
|'''105'''||925 kg
|-
|'''110'''||1060 kg
|}

Renkaiden nopeusluokat pitää valita auton rakennenopeuden mukaan, eikä kussakin maassa olevien nopeusrajoitusten mukaisesti.

==== Renkaan valmistusaika ====

Ainakin Nokian renkaissa valmistusaika on merkitty kolme- tai nelinumeroisella koodilla, jossa kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittaa viikkoa ja viimeinen tai kaksi viimeistä vuotta. Vuodesta 2000 alettiin käyttää nelinumeroista koodia.

== Sisärenkaat ==

Nykyisin henkilöautonrenkaissa ei enää käytetä sisärenkaita, mutta raskaammassa kalustossa voi sisärenkaita esiintyä. Renkaan, joka ei vaadi sisärengasta tunnistaa Tubeless-merkinnästä, ja sisärenkaan vaativan Tube Type -merkinnästä. Myös jotkut vanhemmat vanteet vaativat sisärenkaat. Tube Type -vanteet tunnistaa siitä, että vanteen reunassa ei ole ns. Tubeless-varmistusta. Se on pieni ura, joka varmistaa renkaan tiiviyden ja estää renkaan putoamisen vanteelta.

== Kantokyky ==

Kantokyky riippuu käytetystä rengaspaineesta. Rengaspaineen ylärajan määrittää kudosrungon lujuus. Kudosrungon lujuusominaisuudet tulevat kantokyvyn kriteereiksi.

== Pyörimissuunta ==

Kulutuspinnan kuviointi on suunniteltu pyörimissuunnan mukaisesti. Vinot sivuttaisurat parantavat ominaisuuksia märissä olosuhteissa. Kuvioiden tarkoituksena on parantaa veden poistumista renkaan alta. Renkaan ominaisuudet huononevat märällä tiellä, jos ne pyörivät väärään suuntaan. Oikea pyörimissuunta on usein merkitty renkaaseen.

== Rengaskoon muutos ==

Auton [[rekisteröintitodistus|rekisteröintitodistukseen]] (ent. rekisteriote) on merkitty auton valmistajan autolle suosittelemat rengaskoot. Autoon on kuitenkin mahdollista asentaa myös em. suosituksesta poikkeavan kokoiset renkaat.

[http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980779 Liikenneministeriön päätöksen]
mukaan ilman [[muutoskatsastus]]ta renkaan leveyttä voi muuttaa enintään 30 mm ja vanteen nimellishalkaisijaa 26 mm (yksi tuuma). Enintään leveyttä voi suurentaa 102 mm ja renkaan halkaisijaa 51 mm. Muutosten seurauksena auton [[raideleveys]] ei saa muuttua alkuperäisestä 30 mm enempää. Renkaan ulkohalkaisijaa muutettaessa on [[nopeusmittari]]n näyttämä korjattava tarvittaessa.

== Rengasmääräykset ==

=== Talvirenkaat ===

*Henkilö- ja pakettiautossa pitää käyttää joulu-, tammi- ja helmikuun aikana '''talvirenkaita'''
*'''Nastarenkaita''' saa käyttää 1.11.-31.3. välisenä aikana tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin (kuitenkin monet vaihtavat jo lokakuun lopussa)
* Kaikissa autoissa saa käyttää nastarenkaita muinakin aikoina sään edellyttäessä
* Jos autossa käytetään nastarenkaita, on ne oltava kaikissa pyörissä
* '''M+S'''-renkaita ([[kitkarengas|kitkarenkaita]]) saa käyttää ympäri vuoden
* Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 3,0 mm (pääurilla tarkoitetaan kulutuspinnan keskialueella olevia leveitä uria)
* Testeissä menestyneitä talvirenkaita ovat mm. [[Nokian Hakkapeliitta]], [[Michelin X Ice North]], [[Good Year]] sekä [[Continental]].

=== Kesärenkaat ===

* Kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla kesärenkaissa 1,6 mm, kuitenkin kesärenkaissa suositellaan vähintään 4–5 mm kulutuspintaa vesiliirron välttämiseksi (pääurilla tarkoitetaan kulutuspinnan keskialueella olevia leveitä uria)
* Jos yhdenkin renkaan pääurien syvyys on alle 1,6 mm, on se hylkäyssyy [[katsastus|katsastuksessa]]

== Katso myös ==

* [[Kitkarengas]]
* [[Nastarengas]]
* [[Renkaanvaihto]]

== Ulkoiset linkit ==

*[http://www.nokiantyres.com/rengasmerkinnat Nokian Renkaat: Rengasmerkinnät]
*[http://www.ake.fi/renkaat&vanteet Ajoneuvohallintokeskus: Rengastietoutta]
*[http://www.miata.net/garage/tirecalc.html Miata.net: Rengaskokolaskuri]
*[http://faq.varas.to/rengasvanne.html Sfnet.harrastus.autot: Renkaat ja vanteet -FAQ]
*[http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980779 Finlex: Liikenneministeriön päätös auton rakenteen muuttamisesta (779/1998)] ja [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20021256 muutossäädös 1256/2002] (Luku 3: Alustamuutokset)
*[http://puuha.dy.fi/joomla/index.php?option=com_content&task=view&id=48&Itemid=2 puuha.dy.fi - Renkaiden valitaan tulee panostaa]

[[Luokka:Tekniikka]][[Luokka:Laki]]

Team McLaren Mercedes

2008-01-26T12:41:43Z

212.149.235.218: /* Kuljettajat */

{{F1-talli|
Lyhyt_nimi = McLaren|
Logo = [[Kuva:Team McLaren Mercedes logo.png|208px]Team McLaren Mercedes]]|
Pitkä_nimi = Team McLaren [[Mercedes-Benz|Mercedes]]|
Sijanti = Woking, Surrey, Englanti|
Tallipäällikkö = [[Ron Dennis]]|
Tekninen_johtaja = ei ole|
Kilpakuljettajat = 1. [[Fernando Alonso]] <br />2. [[Lewis Hamilton]]|
Testikuljettajat = [[Pedro de la Rosa]], [[Gary Paffett]]|
Runko = McLaren MP4/22|
Moottori = [[Mercedes-Benz]] FO 108S|
Renkaat = [[Bridgestone]]|
Ensiesiintyminen = [[Monacon Grand Prix|Monacon GP]] [[1966]]|
Osakilpailut = 615|
Valmistajien_maailmanmestaruudet = 8 (1974, 1984, 1985, 1988, 1989, 1990, 1991, 1998)|
Kuljettajien_maailmanmestaruudet = 11 (1974, 1976, 1984, 1985, 1986, 1988, 1989, 1990, 1991, 1998, 1999)|
Voitot = 148|
Paalut = 125|
Nopeimmat_kierrokset = 129|
Sijoitus = 3. (110 p.)}}
'''McLaren''' on [[autourheilu]]talli, jonka perusti Goodwoodissa tapahtuneessa CanAm-testionnettomuudessa 2. kesäkuuta [[1970]] kuollut uusiseelantilainen [[Bruce McLaren]]. Talli tunnetaan erityisesti [[Formula 1]] -tallina. ''McLaren International'' -yhtiö (nykyään ''McLaren Racing'') perustettiin vuonna [[1963]], jolloin aloitettiin McLarenin ensimmäisen Formula 1 -auton rakennustyöt. Debyyttinsä auto teki [[Monacon Grand Prix|Monacon Grand Prix]]'ssä vuonna [[1966]]. Nykyisin McLarenin Formula 1 -tallin nimi on Team McLaren Mercedes.

McLaren on kilpaillut kolmessa eri sarjassa, joita ovat F1-sarja, IndyCar ja CanAm (Canadian -American Challenge Cup).

== Historia ==
=== 1980-luku ===
Nykyinen McLarenin F1-talli syntyi McLarenin tallista ja [[Ron Dennis]]in henkilökohtaisesta Project 4 -tallista vuonna [[1981]]. Tämä aiheutti pientä sekaannusta autourheilufanien keskuudessa, sillä vuodesta [[1981]] kaikki McLarenin autot ovat kantaneet tyyppimerkintää "MP4/xx". Tässä tapauksessa lyhenne P4 on peräisin Project 4:stä, eikä siis ole korimallin kehitysnumero.

McLarenin historian menestyksekkäin aika sijoittuu Ron Dennisin ensimmäisille vuosille McLarenilla. [[John Barnard]] suunnitteli vallankumouksellisen MP4/1-korimallin. Se oli ensimmäinen F1-auto, jonka kori oli valmistettu kokonaan [[hiilikuitu]]komposiitista. Kokonaisuus kruunattiin TAG/[[Porsche]]n [[turbo]]ahdetulla moottorilla ja auto oli erittäin suorituskykyinen. Taidokkaat kuljettajat [[Niki Lauda]], [[Alain Prost]], [[Keke Rosberg]] ja [[Stefan Johansson]] auttoivat myös tiimiä menestymään. McLaren-Porsche voitti valmistajien mestaruuden vuonna [[1984]] ja Lauda voitti maailmanmestaruuden. Vuonna [[1985]] sama toistui jälleen, valmistajien mestaruus lipui McLarenille ja Alain Prost voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa. Vuonna [[1986]] Prost voitti jälleen kuljettajien maailmanmestaruuden.

Hävittyään peräkkäisenä vuotena valmistajien mestaruuden [[WilliamsF1|Williams]]-tallille vuosina [[1986]] ja [[1987]] McLaren suostutteli [[Honda]]n tukemaan McLarenia Williamsin sijasta vuonna [[1988]]. McLaren voitti 16:sta kisasta uskomattomat 15, joista kymmenen oli kaksoisvoittoja. [[Ayrton Senna]] voitti kuljettajien maailmanmestaruuden ensimmäisenä vuotenaan McLarenilla. Seuraavana vuonna [[Honda]] esitteli uuden 3,5-litraisen [[Vapaastihengittävä moottori|vapaastihengittävän moottorin]] [[FIA]]:n kiellettyä [[Turboahdin|turboahdetut moottorit]]. McLaren voitti jälleen molemmat tittelit, joista kuljettajien mestaruus ratkesi [[Alain Prost]]in eduksi Japanissa.

=== 1990-luku ===
Vuonna [[1990]] [[Ayrton Senna]] voitti uransa toisen maailmanmestaruuden McLaren-Hondalla. Eroa toiseksi tulleeseen [[Alain Prost]]iin oli seitsemän pistettä. McLaren voitti myös valmistajien mestaruuden. Ayrton Sennan tallikaverina ajoi [[Gerhard Berger]].

Kaudella [[1991]] [[Ayrton Senna]] voitti toisen peräkkäisen ja kolmannen maailmanmestaruuden McLaren-Hondalla. McLarenin pahin vastustaja oli [[WilliamsF1|Williams]]-[[Renault]]. Eroa oli 14 pistettä. Tallin kauden päätteeksi ottama neljäs perättäinen valmistajien mestaruus oli aikansa ennätys.

Kaudella [[1992]] [[WilliamsF1|Williams]] ja [[Nigel Mansell]] olivat ylivoimainen vastus kaikille talleille. [[Ayrton Senna]] oli pisteissä toinen jääden huimat 52 pistettä Mansellille.

Kaudella [[1993]] [[Honda]] vetäytyi moottoritoimittajan roolista ja McLaren joutui tyytyään [[Ford]]in asiakasmoottoreihin [[Benetton Formula Ltd.|Benettonin]] ollessa etuoikeutettu tehdastiimi. [[Ayrton Senna]]n tallikaveriksi palkattiin [[CART]]-mestari [[Michael Andretti]]. Andretti oli kuitenkin auttamattoman hidas, joten McLaren antoi hänelle potkut [[Italian Grand Prix|Italian GP]]:n jälkeen. Andrettin tilalle nostettiin [[Testikuljettaja|testikuljettaja]] [[Mika Häkkinen]]. Tämän jälkeen McLaren ei ole ottanut F1-tulokkaita suoraan kisakuljettajakseen. Sennan päätöskisasta ottama voitto nosti McLarenin F1-historian voitokkaimmaksi talliksi yhteismäärällä 104 ohi [[Scuderia Ferrari|Ferrarin]].

Kaudella [[1994]] McLaren vaihtoi jälleen moottoritoimittajaa ranskalaiseen [[Peugeot]]'hon. Autosta ei kuitenkaan ollut mestaruuskamppailuun ja McLaren oli alamäessä. Häkkisen tallikaverina ajoi tuolloin [[Martin Brundle]].

Kaudeksi [[1995]] McLaren valitsi [[Moottori|moottoritoimittajakseen]] [[Mercedes-Benz]]in, joka on jatkanut tallissa tähän päivään saakka.

Vuonna [[1996]] McLarenilla oli muutamia mahdollisuuksia katkaista kolmatta vuotta kestänyt voitoton ajanjakso, mutta McLarenin ja [[Mercedes-Benz|Mercedeksen]] ensimmäistä yhteistä voittoa jouduttiin kuitenkin odottamaan kauden [[1997]] alkuun, jolloin edellisvuonna Häkkisen tallikaveriksi tullu [[David Coulthard]] voitti Australiassa.

Uuteen nousuun tallin siivitti mm. aerodynamiikkanero [[Adrian Newey]]n siirtyminen tiimin palvelukseen kaudesta [[1998]] eteenpäin. Ensimmäinen [[Mercedes-Benz|Mercedes]]-aikakauden mestaruus varmistui kauden päätöksessä [[Suzukan Grand Prix|Suzukassa]], jossa [[Mika Häkkinen]] voitti ja [[David Coulthard]] oli kolmas. Tallin meriittilistaan merkattiin myös saman vuoden tallimestaruus, joka on toistaiseksi myöskin McLarenin viimeinen valmistajien ykköstila.

Seuraavalla kaudella [[1999]] Häkkinen jatkoi mestaruustaistoa [[Michael Schumacher|Michael Schumacherin]] kanssa. Tilanne muuttui kuitenkin [[Britannian Grand Prix|Britannian GP:ssä]], jossa Schumacher loukkasi jalkansa. Häkkisen haastajaksi nousi Schumacherin tallikaveri [[Eddie Irvine]], joka haastoi Häkkisen aina viimeiseen kilpailuun asti. Jännittävien vaiheiden jälkeen Häkkinen kuitenkin otti toisen mestaruurensa McLarenille, mutta valmistajien sarjan voitto menetettiin [[Suzukan Grand Prix|Suzukan-päätöskisassa]] [[Scuderia Ferrari|Ferrarille]].

=== 2000-luku ===
Kaudella [[2000]] Häkkinen tavoitteli kolmatta perättäistä mestaruutta. Kausi lähti kuitenkin vaikeasti käyntiin, kun Häkkinen keskeytti kauden kaksi ensimmäistä kilpailua, ja Schumacher pääsi pisteissä karkuun. Tilanne kuitenkin muuttui Schumacherin keskeytettyä kauden puolivälissä kolme kilpailua, jolloin Häkkinen pääsi hänen kantaansa voittamalla kilpailun ja sijoittumalla kahdesti toiseksi ja siirtyi MM-pistejohtoon kahden seuraavan kilpailun loisteliaalla voitollaan. Vielä kolme kilpailua ennen kauden päätöstä Häkkinen johti kahdella pisteellä Schumacheria, mutta Yhdysvaltain GP:n valitettava moottoririkko oli takaisku hänen MM-haaveilleen, ja Schumacherin voitettua myös Japanin GP:n hän voitti maailmanmestaruuden, ja Häkkinen jäi MM-pisteissä toiseksi.

Kaudella [[2001]] Häkkinen ei enää pystynyt haastamaan ylivoimaisia [[Scuderia Ferrari|Ferrari]]-tallin autoja. McLarenin luotettavuusongelmat söivät miehen mahdollisuudet mestaruuteen joka vei Häkkisen motivaation. Suoritukset jäivätkin odotettua vaisummiksi. Häkkinen ilmoittikin siirtyvänsä vuoden sapattivapaalle, mutta odotetusti ilmoitti vuoden jälkeen lopettavansa lopullisesti. Englannin Silverstonessa ja USA:n Indianapolisissa hän tosin kuittasi kaksi hienoa voittoa.

Kaudella [[2002]] Häkkisen korvaajaksi tuli [[Sauber]]-tallista siirtynyt [[Kimi Räikkönen]], jolloin tapahtui nuoren suomalaisen lopullinen läpimurto. Räikkönen toi autonsa kolmantena maaliin heti kauden avauskilpailussa Australiassa päästen näin ensimmäistä kertaa urallaan F1-kisan palkintopallille. Mestaruusmahdollisuudet söi McLarenin epäluotettavuus, joka johti 11 keskeytykseen. Aika-ajovertailussa nuori suomalainen voitti kokeneen tallikaverinsa [[David Coulthard|David Coulthardin]] 10-7. MM-pisteitä kertyi yhteensä 24 kappaletta, joilla irtosi kokonaistuloksissa kuudes sija. Ranskan GP:ssä Kimi oli jo lähellä osakilpailuvoittoakin, mutta loppukierrosten liukastuminen öljyläikkään siirsi sen haaveen toteutumista vielä tulevaisuuteen.

Kaudella [[2003]] Räikkönen taisteli tosissaan maailmanmestaruudesta. McLaren aloitti vanhan auton kehitysversiolla, mutta auto oli kohtuullisen nopea ja varma. Räikkönen sijoittui kauden neljässä ensimmäisessä, vaiherikkaissa kilpailuissa kaikissa palkintopallille ja voitti ensimmäisen kilpailunsa [[Malesian Grand Prix|Malesian GP:ssä]]. Räikkönen nousi palkintopallille peräti kymmenen kertaa ja haastoi kokeneen [[Michael Schumacher|Michael Schumacherin]] aina päätöskisaan asti. Räikkönen joutui kuitenkin taipumaan Schumacherille vain kahdella pisteellä.

Kaudella [[2004]] McLarenista ei ollut kamppailemaan mestaruudesta. Mahdollisuudet vei auton luotettavuusongelmat. Räikköselle kauden 2004 huippuhetki osui Belgiaan Span radalla, jossa hän ajoi uransa toisen GP-voiton. Kauden ensimmäinen puolikas oli Räikköselle erittäin vaikea. Auto oli lupaavista talvitesteistä huolimatta susi. Kauden seitsemästä ensimmäisestä GP-kilpailusta viisi päättyi Räikkösen osalta keskeytykseen, mikä tarkoitti mestaruusmahdollisuuksien hautaamista.Kun McLaren sai vihdoin sinnikkäällä kehitystyöllä radalle kilpailukykyisen ajokin MM-sarjan jälkimmäiselle puoliskolle, näkyi se myös tuloksissa. Räikkönen ajoi Britannian GP:ssä paalupaikan ja sijoittui toiseksi. Hieman myöhemmin hän teki Belgiassa hienon nousun 10. lähtöruudusta voittoon. Britannian, Belgian ja Brasilian GP-kisojen ohella Räikkönen nousi palkintopallille vain Kiinan GP:ssä, jossa hän oli kolmas.

Kaudella [[2005]] Räikkönen taisteli jälleen mestaruudesta. Räikkönen nousi monen mielestä kauden parhaaksi kuljettajaksi, mutta mestaruus jäi saamatta. Räikkönen saavutti peräti seitsemän voittoa, tasan yhtä paljon kuin mestaruuden napannut [[Fernando Alonso]]. Palkintopallille suomalainen nousi 12 kertaa. Räikkönen tuli kolmanneksi suomalaiseksi [[Monacon Grand Prix|Monacon GP:n]] voittajaksi johtaen kisaa lähdöstä maaliin. [[Japanin Grand Prix|Japanin GP:ssä]] Räikkönen nousi hienolla ajolla 17:stä lähtöruudusta voittoon ohittaen viimeisellä kierroksella [[Giancarlo Fisichella|Giancarlo Fisichellan]].

Kausi [[2006]] oli pettymys McLarenille. Talvitestit eivät sujuneet eikä moni uskonut McLarenista olevan kärkitaistoon. Kausi sai surkean alun, kun Bahrainin avauskilpailussa Räikkösen autosta petti takaripustus aika-ajon ensimmäisellä nopealla kierroksella. Räikkönen kuitenkin ajoi kilpailun kolmanneksi ja Australian GP:ssä toiseksi. Auton luotettavuus oli hyvällä tasolla, mutta vauhti oli usein kateissa ja hopeanuolet joutuivat tyytymään lähinnä jäännöspisteisiin. USA:n GP:ssä Räikkösen tallikaveri [[Juan Pablo Montoya]] törmäsi Räikkösen perään ja molempien kisa päättyi ensimmäiseen mutkaan. Kyseisen tapahtuman jälkeen McLarenin pinna paloi ja kolumbialaisen ilmoitettua siirtyvänsä seuraavaksi kaudeksi koppiautojen [[NASCAR]] –sarjaan hyllytti McLaren hänet ja korvasi loppukauden ajaksi testikuljettaja [[Pedro de la Rosa]]lla. Kokonaiskuvan autojen vauhdista antoi tallin jääminen kokonaan ilman voittoa sitten vuoden 1996.

Kaudeksi [[2007]] McLaren sai uusia haasteita saadessaan kuljettajakseen [[Renault F1 Team|Renault'lla]] tuplamestariksi ajaneen [[Fernando Alonso|Fernando Alonson]]. Toiseksi kuljettajaksi talli palkkasi [[GP2]]-sarjan mestari [[Lewis Hamilton|Lewis Hamiltonin]]. Talli teki talven aikana ahkerasti töitä estääkseen edellisvuoden pettymyksen uusiutumisen. Testeissä [[Scuderia Ferrari|Ferrari]] piti huippuvauhtia, mutta McLaren nousi kakkossuosikiksi alkavalle kaudelle. Muutaman kerran myös McLarenit olivat testien kärjessä, vaikka kärsivät myös lukuisista luotettavuusongelmista. Kauden avauskilpailussa Australiassa McLaren-autot pitivät aika-ajossa hyvää vauhtia valloittamalla lähtöruudut 2 ja 4. Kilpailussa ylivoimaiseen voittoon ajoi Ferrarin Räikkönen, mutta Alonso peesasi toiseksi ja Hamilton kolmanneksi.

== McLarenin saavutukset Formula 1 -sarjassa ==
* Grand Prix voittoja - 145
* Formula 1 kuljettajien mestaruuksia - 11
* Formula 1 valmistajien mestaruuksia - 8
* Paalupaikkoja - 121
* Startteja - 614

Tallin suomalaisia [[Formula 1]] -kuljettajia ovat olleet [[Keijo Rosberg|Keijo "Keke" Rosberg]], [[Mika Häkkinen]] ja [[Kimi Räikkönen]].

== Kuljettajat ==
* [[Bruce McLaren]] (1966-1970)
* [[Dan Gurney]] (1968, 1970)
* [[Denny Hulme]] (1968-1974)
* [[Jacky Ickx]] (1968, 1973)
* [[Jo Bonnier]] (1968, 1970-1971)
* [[Basil van Rooyen]] (1969)
* [[Derek Bell]] (1969)
* [[Jack Brabham]] (1969)
* [[Vic Elford]] (1969)
* [[Andrea de Adamich]] (1970)
* [[John Surtees]] (1970-1971)
* [[Nanni Galli]] (1970)
* [[Peter Gethin]] (1970-1971)
* [[David Hobbs]] (1971, 1974)
* [[Helmut Marko]] (1971)
* [[Jackie Oliver]] (1971)
* [[Mark Donohue]] (1971)
* [[Brian Redman]] (1972)
* [[Jody Scheckter]] (1972-1973)
* [[Peter Revson]] (1972-1973)
* [[Dave Charlton]] (1974-1975)
* [[Emerson Fittipaldi]] (1974-1975)
* [[Jochen Mass]] (1974-1977)
* [[Mike Hailwood]] (1974)
* [[James Hunt]] (1976-1978)
* [[Brett Lunger]] (1977-1978)
* [[Bruno Giacomelli]] (1977-1978)
* [[Emilio de Villota]] (1977-1978)
* [[Gilles Villeneuve]] (1977)
* [[Nelson Piquet]] (1978)
* [[Patrick Tambay]] (1978-1979)
* [[Tony Trimmer]] (1978)
* [[John Watson]] (1979-1983, 1985)
* [[Alain Prost]] (1980, 1984-1989)
* [[Stephen South]] (1980)
* [[Andrea de Cesaris]] (1981)
* [[Niki Lauda]] (1982-1985)
* [[Keke Rosberg]] (1986)
* [[Stefan Johansson]] (1987)
* [[Ayrton Senna]] (1988-1993)
* [[Gerhard Berger]] (1990-1992)
* [[Michael Andretti]] (1993)
* [[Mika Häkkinen]] (1993-2001)
* [[Martin Brundle]] (1994)
* [[Philippe Alliot]] (1994)
* [[Jan Magnussen]] (1995)
* [[Mark Blundell]] (1995)
* [[Nigel Mansell]] (1995)
* [[David Coulthard]] (1996-2004)
* [[Kimi Räikkönen]] (2002-2006)
* [[Alexander Wurz]] (2005)
* [[Pedro de la Rosa]] (2005- )
* [[Juan Pablo Montoya]] (2005-2006)
* [[Fernando Alonso]] (2007- )
* [[Lewis Hamilton]] (2007- )
* [[Heikki Kovalainen]] (2008- )

== Suomalaisten saavutukset McLaren-tallissa==
=== [[Keijo Rosberg|Keijo "Keke" Rosberg]] ===
* Kaudet: 1986
* Kilpailuja: 16
* Voittoja: 0
* Paalupaikkoja: 1
* Pisteitä: 22

=== [[Mika Häkkinen]] ===
* Kaudet: 1993–2001
* Kilpailuja: 131
* Voittoja: 20
* Paalupaikkoja: 26
* Pisteitä: 407
* Kaksi maailmanmestaruutta: 1998 ja 1999

=== [[Kimi Räikkönen]] ===
* Kaudet: 2002–2006
* Kilpailuja: 89
* Voittoja: 9
* Paalupaikkoja 8
* Pisteitä: 290

== Linkit ==
* [http://www.mclaren.co.uk/ McLarenin virallinen sivusto]

{{Wikipedia|Team_McLaren}}
[[Luokka:Formula 1 -tallit]]